Eläkeliiton tekemän selvityksen mukaan moni pienituloinen eläkeläinen säästää nyt ruuan ja lääkkeiden lisäksi liikkumisesta selvitäkseen isoista sähkölaskuista.
Koronapandemian alkaessa yli 70-vuotiaita kehotettiin riskiryhmäläisinä välttämään kontakteja muihin ihmisiin. Nyt osa pienituloisista eläkeläisista on sähkökriisin keskellä jopa vaarassa eristäytyä koteihinsa toistamiseen lyhyellä aikavälillä.
Eläkeliiton vanhusasiamies Irene Vuorisalo painottaa, että koronapandemian aikana opittuja keinoja pitäisi hyödyntää vanhusten kotihoidossa vuoden vaihteen jälkeen, kun vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyy hyvinvointialueille.
– Kunnissa tulisi selvittää, kuinka hyvin vanhukset selviävät kotioloissa. Eläkeliittoon tulee viikoittain palautetta, että koronan aikaan oli hyvä asia, kun joku piti yhteyttä. Esimerkiksi huolehdittiin, että ruokapalvelu on kunnossa. Jos ei ollut, niin se järjestettiin kotiin. Tämän saman asian pitäisi jatkua, hän sanoo.
Liikkuminen ja retkille osallistuminen vähentynyt
Maaseutukunnissa eläkeläisten liikkumista vähentää jo esimerkiksi linja-autovuorojen vähyys, mutta myös polttoaineiden kallistuminen. Harrastuksiin tai eläkejärjestön kerhoon ei välttämättä enää lähdetä.
Yhteisille retkille osallistuminen on myös vähentynyt.
– Yöpymisen sisältäviä matkoja on jouduttu perumaan. Lisäksi tuetuille lomille ei ole ollut lähtijöitä. Kukaan ei ole suoraan sanonut, että se on rahakysymys, mutta kyllä se varmaan on osasyy, arvioi Eläkeliiton Keski-Suomen piirin hallituksen puheenjohtaja Jukka Hiltunen Karstulasta.
Samaan aikaan ihmisillä on tarve kohdata muita ihmisiä.
– Ikäihmisillä on tosi kova kaipuu kohdata muita ihmisiä. Samalla huolena on, että oma toimeentulo muuttuu koko ajan epävarmemmaksi. On pakko tinkiä omasta hyvinvoinnista, jos se on mahdollista.
Eläkejärjestön kysely: elinkustannusten nopea nousu yllättänyt suurimman osan
Keski-Suomessa asui Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2020 noin 82 000 eläkeläistä. Etelä-Savossa eläkeläisten määrä oli vuonna 2020 runsaat 55 000.
Etelä-Savon koko asukasluku on noin 130 000, Keski-Suomen puolestaan noin 270 000.
Eläkeliitto teki tänä syksynä selvityksen eläkeläisten taloudellisesta tilanteesta. Siihen vastasi noin 4300 eläkeläistä. Vanhimmat vastaajista olivat yli 90-vuotiaita.
Puolet kyselyyn vastanneista kertoi, ettei ole kyennyt varautumaan etukäteen energian ja muiden kulutushyödykkeiden kallistumiseen. Vastaajista yli puolet ilmoitti, etteivät he selviä tulevasta talvesta tinkimättä omista elämisen kustannuksista.
Kyselyyn vastasi myös hyvätuloisia eläkeläisiä. Yli 60 prosentilla vastanneista oli mediaanieläkettä parempi eläke.
Tällä hetkellä mediaanieläke on 1559 euroa kuukaudessa. Mediaanieläke tarkoittaa jakauman keskimmäistä eläkettä – yhtä moni saa mediaania enemmän tai vähemmän eläkettä.
Vanhalla ja heikkokuntoisella ihmisellä ei ole mahdollisuuksia hankkia lisäansioita
Elinkustannusten nousu koskee kaikkia. Pienituloiset ja heikkokuntoiset eläkeläiset ovat kuitenkin myös muita pienituloisia väestöryhmiä huonommassa asemassa.
Syy on se, että heillä ei juuri ole mahdollisuuksia hankkia lisäansioita.
– Työikäisellä ihmisellä on ainakin teoriassa mahdollisuus kasvattaa omaa ansiotasoaan esimerkiksi hankkimalla tilapäistä, ylimääräistä työtä. Sen sijaan iäkkäällä ihmisellä, jonka toimintakyky on heikentynyt, ei ole mahdollisuuksia kasvattaa omaa tulotasoaan, huomauttaa Vuorisalo.
Elinkustannusten nousun takia eläkeläiset tarvitsevat täsmätoimia, esimerkiksi helpotuksia verotukseen. Pienituloisten eläkeläisten kohdalla yllättävistä kriiseistä selviytymistä voi vaikeuttaa myös se, että säästöjä ei ole tai ne on jouduttu jo vuosien aikana käyttämään.
Eläkeläisten etua ajava järjestö perääkin korotuksia eläkkeisiin.
– Tärkeää olisi, että pienempien eläkkeiden tasoa korotettaisiin. Se suojaisi pienituloisia eläkeläisiä yllättäviltä kriiseiltä, Vuorisalo perustelee.
Eläkeindeksi tuomassa roiman korotuksen eläkkeisiin 2023 vuoden alussa
Eläkkeet ovat nousemassa ensi vuoden alussa roimasti. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työeläkkeisiin vaikuttavat indeksit loka-marraskuun vaihteessa.
Tällä hetkellä arviona on, että työeläkeindeksi, jolla tarkistetaan maksussa olevia työeläkkeitä tammikuussa 2023, nousisi noin 6,5 prosenttia.
Joidenkin mielestä se on paljon. Jos eläke on suuri, on korotuskin. Sen sijaan mediaanieläkettä pienempien eläkkeiden kohdalla todellisuus voi olla varsin toisenlainen.
– Kun asian kääntää toisin päin, niin nousu on pienemmissä eläkkeissä noin kolme euroa päivässä. Minusta se ei ole paljon tässä tilanteessa, jossa elinkustannukset nousevat voimakkaasti, pohtii Jukka Hiltunen.
Mitä nousun siis pitäisi olla – tässä tilanteessa?
– Sen pitäisi olla nimenomaan pienemmillä eläkkeillä enemmän rahallisesti. En tiedä voiko puhua satasista. Monen pienituloisen eläkeläisen mielestä varmaan 200-300 euroa parantaisi hirveästi asiaa.