Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Alopecian eli pälvikaljun hoitoon on ensimmäistä kertaa löydetty lupaava lääke – Suomessa hoito ei ole Kela-korvattava

Yhdysvaltalaistutkimuksessa 30 prosenttia vaikeaa alopeciaa sairastavista hyötyi merkittävästi lääkehoidosta. Lääke on käytössä myös Suomessa aikuispotilailla reuman ja vaikean atooppisen ihottuman hoidossa.

Anna-Kaisa Massinen
Tuusulalaisen Anna-Kaisa Massisenen hiukset lähtivät kolme vuotta sitten reilussa kuukaudessa käytännössä kokonaan. - Siitä asti olen ollut käytännössä kalju muutamia lyhyitä hetkiä lukuunottamatta. Kuva: Berislav Jurišić / Yle

Alopeciaa eli pälvikaljua sairastaa Suomessa ja maailmalla noin kaksi prosenttia väestöstä. Autoimmuunisairauksiin kuuluvaan tautiin ei sen yleisyydestä huolimatta ole ollut parantavaa hoitoa.

Yhdysvalloissa ja Euroopassa vastikään alopecian hoitoon hyväksytyllä barisitinibi-lääkeaineella on saatu lupaavia tuloksia. Tuoreissa tutkimuksissa säännöllisesti lääkeainetta saaneista potilaista yli 30 prosentilla hiukset palautuivat seurantajakson aikana vähintään 80 prosenttisesti.

– Tulokset ovat merkittäviä. Ne ovat ensimmäisiä, joissa on voitu näyttää, että lääkkeestä on hyötyä lumelääkkeeseen verrattuna. Siinä mielessä tulokset ja lääke ovat hyvin uranuurtavia, sanoo ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Johanna Mandelin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä HUSista.

Barisitinibia sisältävä lääkevalmiste Olumiant on Suomessa ja muualla maailmassa ollut käytössä aikuisten reuman hoidossa. Noin vuoden ajan Suomessa lääkettä on voitu määrätä myös vaikean atooppisen ihottuman hoitoon.

Anna-Kaisa Massinen kokee olevansa sinut itsensä ja muuttuneen ulkonäkönsä kanssa, mutta tietää, että ei-vapaaehtoinen kaljuus voi toiselle alopeciaa sairastavalle naiselle olla hyvin rajoittava. - Se voi vaikuttaa ulkonäköön, mielenlaatuun, sosiaalisiin suhteisiin ja työssäkäyntiin, koska ihminen kokee niin voimakkaasti olevansa erinäköinen. Siihen vaikuttaa myös se, kuinka sinut työyhteisössä ja kodin ulkopuolisessa elämässä kohdataan.

Anna-Kaisa Massisella alopecia oli oireillut noin 20 vuotta lievänä. Kolme vuotta sitten tauti laajeni. Ensin lähtivät kaikki hiukset, vuotta myöhemmin myös muu karvoitus.

– Omasta mielestäni olen sopeutunut tosi hyvin. Toki se otti aikansa ja monet itkutkin tässä on itketty, että miksi näin kävi. Mutta se vaikuttaa paljon, miten käsittelee asioita ja mitä asettaa vaakakuppiin. Omalla kohdallani voin sanoa, että pärjään hyvin ilman hiuksiakin. Kaikilla ei ole niin, sanoo Massinen.

Lääkkeeseen ei saa toistaiseksi Kela-korvausta

Suomessa lääke ei toistaiseksi kuulu Kela-korvauksen piiriin alopecian hoidossa. Lääke on tarkoitettu säännölliseen jatkuvaan käyttöön ja ilman Kela-korvausta sen hinta on hieman alle 900 euroa kuukaudessa.

Anna-Kaisa Massinen
Esiintymiskenkien tuunaaminen joulukuosiin on Anna-Kaisa Massiselle hauska, pitkäaikaisen kuoroharrastuksen mukanaan tuoma lisä. Elämänlaatuun vaikuttaa Massisen mukaan hyvin paljon myös ympäristön asenteet. - Vaikka itse hyväksyisit itsesi, niin merkitystä on myös sillä, hyväksyvätkö läheiset, työyhteisö tai, harrastuspiiri muutoksen. Koetko syrjintää tai suoranaisesti nimitelläänkö sinua tai esitetäänkö noloja kysymyksiä ja huudellaan selän takana. Kuva: Berislav Jurišić / Yle

Erikoislääkäri Mandelin arvelee, että tämän vuoksi myös ihotautilääkärit eivät ole syksyn aikana Suomessa muutamia tapauksia lukuunottamatta määränneet lääkettä potilaille.

– Se on iso kynnys, sillä harvalla ihmisellä on ylimäärästä 900 euroa kuukaudessa laittaa lääkkeisiin. Jos lääke ei ole peruskorvattava, se ei myöskään kerrytä maksukattoa, selventää Mandelin.

Lääkevalmistaja ei toistaiseksi ole hakenut korvattavuutta alopecian hoitoon hintalautakunnasta Hilasta, joka hyväksyy tai hylkää korvattavuushakemukset.

Anna-Kaisa Massinen on seurannut lääkkeestä käytyä keskustelua vertaisryhmissä. Hinta toistaiseksi rajoittaa monella lääkkeen käyttöönottoa, mutta mahdolliset haittavaikutukset ja pitkäaikaiskäytön vaikutukset mietityttävät.

– Jos olisi lääke, joka selkeästi edesauttaa hiusten palautumista, olisin valmis kokeilemaan. Mutta käyttäisinkö lääkettä säännöllisesti loppuelämäni, sitä pitäisi miettiä tarkkaan, hän puntaroi.

Vilma Massinen tytär, Anna-Kaisa Massinen, Tuusulan ev. lut. srk:n  Rusutjärven leirikeskus
Anna-Kaisa Massinen muistuttaa, että erilaiselta näyttävä ihminen voi olla kuoren alla hyvinkin herkkä erilaisille kohtaamisille ja reaktioille. Itse hän kokee, että peruukki päässä esiintyminen helpottaa nimenomaan vastapuolta. - Minulle ei ole mikään ongelma olla kaljuna, mutta se voi aiheuttaa voimakkaita tunteita toisessa ihmisessä. Vierellä kuvassa tytär Vilma Massinen. Kuva: Berislav Jurišić / Yle

Lääke ei välttämättä sovi kaikille

Reumalääkkeenä käytössä oleva Olumiant-lääke on niin sanottu JAK-estäjä. Suun kautta tablettimuodossa otettavan lääkkeen vaikutus kohdistuu solun sisällä muodostuviin tulehdusvälittäjäaineisiin, sytokiineihin.

– Se vaikuttaa solujen sisiällä olevaan signalointireittiin siten, että tulehdusvälittäjäaineiden toiminta estyy, sanoo Mandelin.

JAK-estäjän avulla pystytään estämään useampia tulehdusvälittäjäaineita. Esto on usein osittainen.

Tavallisimmat haittavaikutukset lääkkeen käytöstä ovat Mandelinin mukaan potilailla olleet akne, kolesteroliarvojen ja kreatiinikinaasiarvojen nousu. Lääke voi mahdollisesti lisätä infektioherkkyyttä ja hoidon aikana seurataan verenkuvaa säännöllisesti.

– JAK-estäjistä tiedetään, että ne voivat lisätä infektioherkkyyttä ja myös vaikeiden infektioiden riskiä. Lisäksi lääkkeistä seurataan, voivatko ne lisätä sydän- ja verisuonitapahtumia tai syöpäriskiä. Nämä ovat nykytietämyksen mukaan hyvin harvinaisia, mutta tietenkin riskipotilailla ne voivat olla ajankohtaisia, Mandelin sanoo.

Anna-Kaisa Massinen
Aina alopecian syytä ei tiedetä. Tavallista kuitenkin on, että ulkoinen voimakas stressi laukaisee sairauden. Sairastuneilla on myös usein muita autoimmuunisairauksia samanaikaisesti, kuten vitiligoa, reumaa tai atooppista ihottumaa. - Monet potilaskollegat on kertoneet, että kaljuuntumiseen liittyy joku kuormittava ja pitkään jatkunut tai äkillinen voimakas stressi, sanoo Anna-Kaisa Massinen. Kuva: Berislav Jurišić / Yle