Suomen turvakotiverkosto vaatii täydentämistä. Perhepaikkoja ei ole tarpeeksi, ja etäisyys lähimpään turvakotiin on joillain alueilla liian pitkä.
Suomi on ratifioinut Istanbulin sopimuksen, joka edellyttää Suomea toteuttamaan tarvittavat toimet, jotta helposti saavutettavia turvakoteja on riittävissä määrin. Vaikka turvakotiverkostoa on systemaattisesti kehitetty, siinä on THL:n kehittämispäällikön Suvi Nipulin mukaan yhä parannettavaa.
– Turvakotiverkostoa tulee edelleen vahvistaa alueilla, joilta palvelut puuttuvat kokonaan sekä alueilla, joissa palvelua ei ole tarpeeseen ja asukasmäärään suhteutettuna riittävän hyvin saatavilla. Suomessa on yhä alueita, joilla maantieteellinen etäisyys lähimpään turvakotiin on liian pitkä.
Turvakoti on kodinomainen paikka, jossa saa suojan väkivallalta ja apua väkivallan loppumiseksi. Suomessa on 29 turvakotia, joissa on noin 230 perhepaikkaa. THL:n vuonna 2020 tekemän selvityksen mukaan todellinen tarve on 262–367 perhepaikkaa.
– Turvakotipalvelujen rahoitusta ja sen myötä perhepaikkojen lukumäärää tulisi edelleen nostaa asteittain, kunnes helposti saavutettavia, laadukkaita turvakoteja on riittävissä määrin Suomessa, Suvi Nipuli sanoo.
Rahoituksesta päättää vuosittain eduskunta. Nipulin mukaan määräraha pitäisi seuraavan eduskunnan aikana nostaa asteittain nykyisestä 24,55 miljoonasta eurossa vuodessa noin 30 miljoonaan.
Asiakasmäärät voivat kasvaa lähivuosina
Koronapandemia aiheutti notkahduksen turvakotien asiakasmääriin. Valtakunnallisesti asiakasmäärät laskivat hieman kahtena vuonna peräkkäin. Viime vuonna turvakodeissa oli noin 5 000 asiakasta.
THL:n kehittämispäällikön Suvi Nipulin mukaan ei ole syytä olettaa, että palvelun tarve olisi vähentynyt, vaan normaalia suurempi osa ei hakeutunut tai päässyt palveluun.
Jo nyt on näkyvissä, että asiakasmäärät ovat palaamassa entistä kohti.
– On mahdollista, että koronasta on seurannut palveluvelkaa, jolloin asiakasmäärät tulisivat kasvamaan tulevina vuosina. Luulen, että asiakaskato ei jää päälle vaan suunta voi olla päinvastainen, Suvi Nipuli sanoo.
Tampereella asiakasmäärä laski vain ensimmäisenä koronavuonna. Sen jälkeen kaupungin kahteen turvakotiin on riittänyt tulijoita. Viime vuonna turvakodit olivat täynnä 108 päivänä.
Keväällä Tampereen Kaukajärvelle avautui uusi kaksiosastoinen turvakoti. Se on parantanut tilannetta huomattavasti, kertoo Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n johtava sosiaalityöntekijä Milka Suuniittu-Sakari.
– Viime vuonna 275 henkilöä jouduttiin ohjaamaan toisiin turvakoteihin. Sen jälkeen, kun pääsiäisenä saatiin tämä uusi auki, on jouduttu ohjaamaan muualle reilut 20 henkilöä.
Viime viikolla tosin sattui takaisku. Uuden turvakodin päävesiputki rikkoutui, ja toinen osasto jouduttiin sulkemaan tilapäisesti. Osa Kaukajärven asukkaista saatiin turvakodin toiselle osastolle. Osa jouduttiin siirtämään Hämeenlinnaan, Poriin ja Vantaalle.
Satoja asiakkaita ohjattu muualle
Tilanpuute on ollut ongelmana myös muualla. Uudellamaalla ohjattiin viime vuonna toiseen turvakotiin 340 asiakasta ja Pohjois-Savossa 84. Toisaalta Uudellamaalla on useampi turvakoti, ja vapaa paikka voi löytyä läheltä. Pohjois-Savosta täytyy lähteä toiseen maakuntaan.
THL:n tilaston mukaan yhteensä 900 asiakasta ohjattiin viime vuonna toiseen turvakotiin tilanpuutteen vuoksi. Ei-toivottu paikkakunnan vaihdos voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi niille, jotka hakevat turvaa lasten kanssa.
Esimerkiksi Tampereen turvakodeissa valtaosa asiakkaista on Tampereelta tai ympäröivästä maakunnasta.
– Työt, koulut, päiväkodit ja läheisverkosto ovat täällä. On kurjaa, kun joudut jättämään kriisitilanteessa myös normaalit arjen rutiinit, johtava sosiaalityöntekijä Milka Suuniittu-Sakari kertoo.
Joskus paikkakunnan vaihdos tulee eteen asiakkaan omasta toiveesta tai muusta syystä. Viime vuonna yli 40 asiakasta ohjattiin toiseen turvakotiin turvallisuuden vuoksi.
Lisää aiheesta:
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida tiistaihin kello 23:een.