Aurinkosähkö on ottamassa isoa harppausta Suomen energiantuotannossa. Useampi toimija on viime kuukausina kertonut suunnitelmistaan rakentaa teollisen mittaluokan aurinkosähkövoimaloita eri puolille maata.
Yksi näistä on Suomen suurin tuulivoiman tuottaja Exilion, joka aikoo parin vuoden kuluessa rakentaa Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla sijaitsevaan Simon kuntaan yli 40 miljoonaa euroa maksavan maa-asenteisen voimalan.
Yli 100 000 aurinkopaneelin laitos tuottaisi sähköä arviolta 70 000 megawattituntia vuodessa.
– Vastaavaa ei ole Suomessa tehty. Paneelimäärä hankkeessa on valtava. Aurinkosähkövoimala tarvitsee vähintään 40 hehtaaria tilaa, sanoo investointipäällikkö Tommi Riski Exilion Managament Oy:stä.
Exilionilla on jo ennestään Simon ja Iin alueella 23 tuulivoimalaa ja lisää on tulossa.
Simon Halmekankaan tuulipuiston yhteydessä yhtiöllä on uusiutuvan energian sähkövarasto, mikä on avainjuttu myös aurinkovoimalainvestoinnissa.
– Tarkoitus on hyödyntää tuulivoimaa varten rakennettua verkkoinfraa ja sähköliittymää. Sekä tuuli- että aurinkosähköä johdetaan Fingridin Simojoen sähköasemalle, missä sähkö syötetään kantaverkkoon, Tommi Riski kertoo.
Aurinkopaneeleiden fysiikka suosii pohjoisen olosuhteita
Vuosikymmenet uusiutuvia energialähteitä ja erityisesti aurinkosähköä tutkinut Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund on ilahtunut Suomen aurinkosähköhankkeista.
– Aurinkopaneeleiden hinta on tullut 90 prosenttia alas 2010-luvun alusta. Se alkaa näkyä myös meillä, mikä on hieno asia.
Lund toteaa, että aurinkosähkö on hyvinkin sopiva ja kannattava energiamuoto pohjolassa. Hänen mukaansa kolme suurinta haastetta ovat marras-, joulu- ja tammikuu.
– Kesäaika puolestaan on meillä mahdottoman hyvä ja auringonsäteilyä tulee enemmän kuin Keski-Euroopassa. Jopa Milanossa tulee vähemmän. Kun koko vuotta katsoo, emme juurikaan jää jälkeen Keski-Euroopasta.
Fysiikkansa ansiosta aurinkopaneeli pitää paitsi auringosta ja lumen heijastavasta vaikutuksesta myös pakkasesta. Aurinkopaneeli on piitä eli se on puolijohde, jonka jännite kasvaa, kun lämpötila putoaa.
– Miinus 40 asteessa ja täydessä auringonpaisteessa saavutetaan sellaisia huipputehoja, mihin ei paneelin oikeastaan edes pitäisi pystyä. Fysiikka on meidän suomalaisten puolella tässä, Peter Lund sanoo.
”Aurinkosähköä voisi Suomessa tulla ydinvoimalan verran”
Professori Peter Lund näkee, että aurinkosähköllä on valoisa tulevaisuus. Myös Suomessa.
– Jos ajatellaan seuraavaa kymmentä vuotta, näkymät ovat hurjat. Arvioin, että aurinkosähköstä voisi tulla jopa yhden ydinvoimalan verran sähköä. Puhumme hyvin merkittävästä ja nopeasti etenevästä alasta.
Tällä hetkellä valtio voi myöntää aurinkosähkövoimaloille noin 20 prosentin investointituen.
Peter Lundin mukaan se on välttämätöntä, sillä ala on Suomessa uusi, minkä vuoksi suunnittelu-, rakentamis- ja rahoituskulut ovat vielä suuria.
Simoon 40 miljoonan euron aurinkovoimalaa suunnittelevalle Exilionille työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt 8,9 miljoonan euron investointituen. Tuki on osa Euroopan unionin vihreän siirtymän rahoitusta.
Investointipäällikkö Tommi Riskin mukaan Simon hanke ei olisi tässä vaiheessa mahdollinen ilman tukirahoitusta.
– Uskoisin, että käy samalla tavalla kuin tuulivoimassa. Tukien avulla päästään liikkeelle ja kun Suomeen kertyy osaamista ja teknologia edelleen kehittyy, kustannuksia saadaan alaspäin.
Professori Peter Lund ennakoi, että aurinkosähkön markkinaehtoisuus toteutuu Suomessa hyvinkin nopeasti.
– Uskoisin, että muutaman vuoden päästä. Tällä mallilla on menty muuallakin maailmassa. Uuden tekniikan alkuvaiheessa tuet ovat kuitenkin ehdottoman tärkeitä.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 21.10. kello 23 saakka.
Aiheesta enemmän: