Colorado Avalanchen tie NHL:n mestariksi kulki historiallisen surkeuden, takaiskujen ja viisaiden päätösten kautta. Matkaan mahtui myös huonoa onnea, joka muuttuikin onnenpotkuksi.
Avalanchen ydin oli tehty omista varauksista, aivan kuten lähiaikojen parhaiden NHL-joukkueiden.
Tampa Bay (Andrei Vasilevski, Victor Hedman, Steven Stamkos, Nikita Kutsherov, Brayden Point), Pittsburgh (Kris Letang, Sidney Crosby, Jevgeni Malkin), Chicago (Duncan Keith, Jonathan Toews, Patrick Kane) ja Los Angeles (Jonathan Quick, Drew Doughty, Anze Kopitar) näyttivät esimerkkiä siitä, kuinka omat varaukset ovat paras tae seuran menestykselle.
Viime kesän Stanley cupin ensimmäinen siemen kylvettiin jo kesällä 2011. Colorado pääsi varaamaan toisena ja nappasi laadukkaassa junioriliigassa loistaneen Gabriel Landeskogin. Ruotsalaisesta leivottiin 4. syyskuuta 2012 NHL-historian nuorin kapteeni vain 19 vuoden ja 286 päivän ikäisenä.
Vuoden 2011 varaustilaisuudesta taalaliigaan ponnahti lukuisia sarjan nykyisiä supertähtiä. Ottaen huomioon Landeskogin pelitaidot ja johtajuuden, Avalanche teki erinomaisen valinnan.
Kaksi vuotta myöhemmin Colorado käytti ykkösvarauksensa Nathan MacKinnoniin, joka on ollut jo vuosia top 5 -pelaaja koko maailmassa. Ennen draftia ykköseksi povattiin joko MacKinnonia tai Seth Jonesia, joka meni lopulta numerolla neljä Nashvilleen. Nyt on helppo sanoa, että ilmiömäisen taitava ja nälkäinen MacKinnon oli Avalanchelta täysosuma.
Siitä eteenpäinkin Colorado on osunut joka toinen vuosi kultasuoneen. 2015 seura luotti Mikko Rantaseen, joka oli vapaana numerolla 10.
– En silloin ajatellut, että saisimme Rantasta ikinä kymmenentenä, Euroopassa Avalanchen kykyjenetsintää johtava Joni Lehto totesi mestaruuden jälkeen Iltalehdelle.
Vuonna 2015 tarjonta oli kauttaaltaan erinomaista, sillä lähes kaikista ensimmäisen kierroksen varauksista on kasvanut hyviä NHL-pelaajia ja monista jopa tähtiä.
Avalanchen lähiaikojen varaushistorian hienoin onnistuminen osui vuoteen 2017. Joukkueella oli alla umpisurkea kausi. Colorado hävisi 60 ottelua ja keräsi vain 48 pistettä, joka oli siinä vaiheessa modernin ajan pienin pistemäärä yhdellä kaudella.
Kaiken huipuksi Avalanche hävisi myös varausvuorojen arvonnan. Coloradolla oli painotetussa arvonnassa 18 prosentin mahdollisuus saada ykkösvaraus, mutta se lipsahti 8,5 prosentin New Jerseylle.
Ykkösvaraukseksi povattiin yleisesti joko Nico Hischieria tai Nolan Patrickia. Devils nappasi Hischierin ja Philadelphia otti kakkosvuorollaan Patrickin.
Neljäntenä varannut Avalanche tarvitsi kipeästi huippupuolustajaa. Kärkikaksikon ratkettua seurassa hierottiin käsiä yhteen, sillä tarjolla olivat Miro Heiskanen ja Cale Makar, johon Avalanchen kykyjenetsintä oli kiinnittänyt erityistä huomiota.
Dallas otti Heiskasen ja Coloradon GM Joe Sakic kuulutti Makarin nimen.
Joku oli näkevinään Sakicin olemuksessa poikkeuksellista kireyttä ja pettymystä siitä, että ennakolta kovemmat nimet olivat menneet ohi. Vain sisäpiiri tietää, kenet Avalanche olisi valinnut, jos seuralla olisi ollut käsissään ykkösvaraus. Ehkä arvonnan epäonni kääntyi seuran voitoksi.
Joka tapauksessa Colorado oli tehnyt kotiläksynsä. Makar rankattiin NHL:n kykyjenetsinnän (CSS) listauksessa vasta varaustilaisuuden yhdeksänneksi parhaaksi pelaajaksi, mutta ”Avs” teki hänestä nelosvarauksen.
Nyt tuo päätös tuntuu naurettavan helpolta, mutta silloin se ei sitä ollut.
Suurimmat kysymysmerkit Makarin suhteen olivat hänen pienehkö kokonsa ja taustansa Albertan junioriliigassa (AJHL), josta oli poimittu vuosien saatossa vain kolme pelaajaa ykköskierroksella (Brent Sutter, Joe Colborne, Dylan Olsen). Kolmikosta Sutter teki loistavan NHL-uran, mutta kaksi muuta eivät.
AJHL:n seuraaminen oli Coloradon kykyjenetsinnän pomoihin kuuluvan Wade Klippensteinin vastuulla.
– Opin tuntemaan Makarin hyvin pelaajana ja sain seuran muun väen vakuutettua hänen kyvyistään. Se on olennaista, koska kukaan ei varaa yhtään pelaajaa yksin, Klippenstein kertasi viime kesänä.
Makarin kohdalla nappiin osui myös uran seuraava askel. Puolustajan suuntana oli yliopistosarja NCAA ja UMass Amherstin joukkue. Samaan aikaan ryhmään liittyi myös suomalainen Eetu Torpström, joka oli pelannut KalPan junioreissa hyvällä menestyksellä.
Torpström sai nähdä läheltä, kuinka toinen rightin pakki kehitti itseään kohti NHL-tähteyttä.
– Makar oli tosi mukava ja maanläheinen tyyppi, eikä tehnyt minkäänlaista numeroa NHL-varauksestaan. Toki hän erottui näytöillään porukasta varsinkin luistelullaan, Torpström muistelee Ylelle.
UMassin valmentaja Greg Carvel summasi, että joskus tähtipelaajat yrittävät päästä helpolla, mutta Makar halusi panna itsensä tiukille joka päivä.
– Hän teki kaiken 110 lasissa niin jäällä kuin koulussa. Vaikka Makar varmaan tiesi lähtevänsä ammattilaissarjaan kesken nelivuotisen koulun, hän keskittyi myös opiskeluun ja keskiarvo oli ihan tapissa, Torpström kertoo.
Seuraavaksi kaudeksi Torpström palasi Suomeen ja liittyi Kiekko-Vantaan Mestis-joukkueeseen. Makar jatkoi NCAA:ssa, josta hän loikkasi toisen kautensa päätteeksi suoraan NHL:n pudotuspeleihin. Viimeistään silloin kaikki näkivät, että Avalanche oli osunut kultasuoneen.
Isoin palkinto tuli kuluvan vuoden kesäkuussa, kun seura voitti historiansa kolmannen Stanley cupin. Pääosia näyttelivät omat varaukset Landeskog, MacKinnon, Rantanen ja pudotuspelien arvokkaimmaksi pelaajaksi valittu Makar.
Ratkaisevin tekijä menestyksen takana on seuran toiminta seitsemässä varaustilaisuudessa 2011–2017. Ilman neljää huippuvärväystä Avalanche ei nyt olisi Stanley cup -mestari.
Coloradolla oli seitsemässä draftissa yhteensä viisi varausvuoroa kymmenen kärjessä. Näillä vuoroilla se nappasi mainitun tähtikvartetin sekä hyökkääjä Tyson Jostin, joka kaupattiin kesken viime kauden Minnesotaan. Hänkin on kelpo NHL-pelaaja.
Vertailujakson aikana vain Florida, Toronto, Winnipeg ja pienin varauksin Edmonton ovat käyttäneet hyvät paikkansa edes lähes yhtä laadukkaasti kuin Colorado.
Parasta pelisilmää on käyttänyt Tampa Bay, joka kiinnitti korkeilla varausnumeroilla Vasilevskin (19), Kutsherovin (58) ja Pointin (79).
Tämä alleviivaa sitä, kuinka vaikeaa pelaajien potentiaalia on arvioida varausikäisenä. Lightningilla on täytynyt olla hyvät tiedot juuri tästä kolmikosta, mutta silti se varasi Vasilevskin ja Kutsherovin vasta toisella kierroksella ja Pointin vasta neljännellä kierroksella.
Colorado taas hukkasi 2011–17 lähes kaikki kakkoskierroksen tai myöhemmät varauksensa. Toisin sanoen onnistumiset rajoittuivat ykköskierrokseen. Tekemällä isoimmat päätökset oikein, seura lähti nousukiitoon.
Parhaat edellytykset joukkueensa parantamiseen varausten kautta sai Edmonton, jolla oli seitsemään draftiin peräti neljä vuoroa top kolmessa ja kuusi top kympissä.
Jarmo Kekäläisen johtama Columbus loistaa siinä, kuinka varauksista on kasvanut NHL-pelaajia. Peräti 20 Blue Jacketsin varausta vertailuvuosilta on rakentanut hyvää uraa taalaliigassa.
Neljällä NHL-seuralla ei ollut 2011–17 yhtään varausvuoroa kärkikymmenikössä. Tämä nelikkö oli Los Angeles, St. Louis, Washington ja Chicago, joista kaikki voittivat viime vuosikymmenen aikana Stanley cupin.
Tuhlaajapojan titteliä jakavat New York Islanders ja New Jersey.
Islanders valitsi vuonna 2012 Griffin Reinhartin (4), joka ei lyönyt läpi NHL:ssä ja pelasi viime kaudella Pohjois-Irlannissa. Kaksi vuotta myöhemmin seuran vakuutti Michael Dal Colle (5), joka pelasi runsaat 100 peliä taalaliigassa ja esiintyy nyt TPS:n väreissä. Jälkiviisas voisi todeta, että Reinhartin tilalle vaikka Morgan Rielly ja Dal Collen saappaisiin David Pastrnak, niin Islanders näyttäisi huomattavasti fiksummalta.
Devils on nähty pudotuspeleissä vain kerran edellisen kymmenen kauden aikana. Kyseenalaisilla varauksilla ja kehnolla menestyksellä on selkeä yhteys. Viisaammilla varauksilla Devilsin tilanne voisi näyttää nyt paljon paremmalta.
Vuonna 2011 Devils otti Adam Larssonin (4), kun tarjolla olivat esimerkiksi Mika Zibanejad (6) ja Mark Scheifele (7). Neljä vuotta myöhemmin New Jersey päätyi Pavel Zachaan (6), eikä esimerkiksi Zach Werenskiin (8) tai Rantaseen (10). Ja 2017 ykkösvaraus käytettiin Hischieriin, eikä vaikkapa Heiskaseen tai Makariin.
Devils maksaa väärien päätösten hintaa edelleen. Hyvät pelaajat eivät riitä huippujoukkueen kulmakiviksi. Siihen hommaan kelpaavat vain erinomaiset pelaajat.
Colorado ja Columbus kohtaavat Tampereella NHL-otteluissa perjantaina ja lauantaina. Yle lähettää molemmat pelit suorana.