Resurssien puute on tehnyt koulujen inkluusiosta mahdotonta, selviää Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n opettajille ja rehtoreille tekemästä kyselystä. Viisi kuudesta kyselyyn vastanneesta katsoo, ettei inkluusio ole mahdollista oman koulun nykyisillä resursseilla.
Inkluusiolla tarkoitetaan oppimisen ja osallistumisen esteiden poistamista, eli muun muassa riittävää määrää tukea ja erityisopettajia sekä ryhmäkokojen muokkaamista tuen tarpeita vastaaviksi. OAJ:n opettajille tekemään kyselyyn vastasi yli 2 200 peruskoulun luokanopettajaa, aineenopettajaa ja rehtoria ympäri Suomen.
– Inkluusio tarkoittaa jokaisen oikeutta opiskella yhdenvertaisesti kaikille yhteisessä koulussa. Sen edellytyksenä on riittävä tuki omassa luokassa ja omassa lähikoulussa sekä tarpeellinen määrä erityisopettajia ja erityisluokanopettajia luokan- ja aineenopettajien työpareina, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto kertoo tiedotteessa.
Ylen tekemän selvityksen mukaan Helsingissä erityisen tuen tarve, pienituloisuus ja maahanmuuttajien suuri osuus kouluissa näyttävät painottuvan usein tiettyihin kouluihin. Esimerkiksi Itäkeskuksen peruskoulussa erityistä tukea tarvitsee reilu kolmannes oppilaista, kun Helsingin normaalilyseossa erityisoppilaiden osuus on muutama prosentti.
Itäkeskuksen koulu on onnistunut saamaan erilaisten tasa-arvorahoitusten ja hankerahoitusten turvin kouluun lisää opettajia sekä muita aikuisia, kuten kouluvalmentajan, monikielisen ohjaajan sekä lukutaidon opettajan.
OAJ:n kyselyssä aineenopettajista reilu viidennes, eli 22 prosenttia, vastasi, että oppilaiden tuki toteutuu huonosti tai erittäin huonosti. Samaa mieltä oli 16 prosenttia luokanopettajista. Vain viisi prosenttia rehtoreista näki tilanteen samoin.
OAJ:n kyselyssä 90 prosenttia kannatti inkluusiota, jossa oppilas saa oikea-aikaisesti tukea, resurssit ovat riittävät ja käytössä on erityisluokat.
Opettajat haluavat vähentää byrokratiaa
Kyselyyn vastanneet kertoivat myös, mitkä asiat oppilaiden tuessa vaativat eniten korjaamista.
Kolmasosan mukaan eniten korjattavaa on byrokratiassa, eli kirjallisten suunnitelmien ja dokumentoinnin tekemistä pitäisi vähentää. OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto kertoo, ettei pedagogisten asiakirjojen laatiminen johda mihinkään, koska osa-aikaisen ja kokoaikaisen erityisopetuksen resurssit ovat riittämättömät.
– Byrokratiaa on kevennettävä ja selkeytettävä. Yksi asiakirja tuen tarpeen selvittämiseen ja toinen tuen toteuttamiseen riittäisivät. Näitä kahta päivitettäisiin, kun oppilaan tilanne ja tuen tarpeen muuttuvat. Joka portaalle ei tarvita omia asiakirjojaan, Murto toteaa.
Murron mukaan toinen iso ongelma on, että tehostetun ja erityisen tuen oppilaita voidaan integroida yleisopetuksen ryhmiin ilman, että määrää rajoitetaan. Samalla kun yhden opettajan vastuulla olevien erityisen tuen oppilaiden määrä kasvaa, ryhmäkokoja pitäisi OAJ:n mukaan pienentää.
– Jokaisen tehostetun tuen oppilaan pitäisi pienentää ryhmää laskennallisesti puolikkaalla oppilaalla ja erityisen tuen oppilaan yhdellä oppilaalla. Tällöinkin integraation edellytyksenä olisi, että kaikille oppilaille voidaan antaa opetusta turvallisesti ja opetussuunnitelmien mukaisesti.
Oppimisen tuen tarve perusopetuksessa on OAJ:n mukaan kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna 2021 lähes neljännes (23 prosenttia) perusopetuksen oppilaista sai tehostettua tai erityistä tukea.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 22.10.2022 kello 23:een saakka.
Enemmän aiheesta: