Sen piti olla vain tavallinen ratsastushetki lapsuuden ystävän kanssa. Hyväksi todettu tapa päästä hetkeksi huippu-urheilusta irti.
Moninkertainen uinnin arvokisamitalisti Jenna Laukkanen lähti elokuussa kesälomansa lopussa ystävänsä kanssa hevosilla maastoon. Heillä on tapana vetää kovaa vauhtia.
Laukkanen oli ollut tuhansia kertoja hevosen selässä ilman mitään suurempia kolhuja.
– Kun lähdemme yleensä maastoon, painamme kunnon vauhtia. Hevonen innostui vähän liikaa siinä tilanteessa. Hevonen pelkäsi köyrylaukkaa, ja minulla ei ollut mitään mahdollisuutta pysyä selässä. Lensin kaaressa hevosen pään etupuolelle.
Laukkanen selvisi tilanteesta ehjin nahoin, mutta pahemminkin olisi voinut käydä.
– Kaikki tapahtui niin nopeasti, etten ajatellut sen olevan niin paha tilanne. Kun oikeasti alkaa miettimään, se oli aika paha tilanne. Se on iso eläin. Jalka jäi vähän jalustalle kiinni ja aiheutti nyrjähdyksen nilkkaan ja säären puolelle.
– Ei onneksi sattunut vakavammin. Hieman turposi jalka ja on ollut hieman jäykkyyttä. On joutunut antamaan sille hieman lepoa, sillä se ei ole aivan kaikkea kuormitusta kestänyt.
Jo seuraavana päivänä altaassa
Urallaan kuusi lyhyen radan ja kaksi pitkän radan EM-mitalia voittaneen Laukkasen viime vuosiin on sisältynyt terveysongelmia ja syömishäiriöitä. Välillä myös motivaatio on ollut kateissa.
Laukkanen kertoi Yle Urheilulle kokemuksistaan viime vuonna. Hän kuvaili, että paha olo purkautui hysteerisenä itkuna.
– Sitä pahaa oloa yritti jollain tavalla saada pois, Laukkanen avasi.
Vastoinkäymiset ovat myös kehittäneet Laukkasta. Hän selvisi elokuisesta ratsastusonnettomuudesta vähällä. Jo seuraavana päivänä hän oli uima-altaassa.
– Tässä on jo niin pitkään työstänyt psyykkistä puolta, että jotenkin sitä ei ottanut niin isona juttuna. Heti seuraavana päivänä pystyin menemään altaaseen. Altaassa pystyy tekemään vaikka mitä, vaikka on pientä loukkia.
– Uskon, että sillä oli jokin tarkoitus. Se vähän jarrutti minua, etten lähtenyt liian innokkaasti aloittamaan kautta ja harjoittelemaan liian kovaa liian nopeasti.
MM-kisat tavoitteena
Olympialaisissa aikoinaan 17-vuotiaana debytoineen Laukkasen kevättä ja kesää sotki sairastelu. Hankalista lähtökohdista huolimatta Laukkanen halusi osallistua elokuussa Roomassa pidettyihin pitkän radan EM-uinteihin.
Rintauimarina profiloitunut Laukkanen ui kisoissa 50 metrin matkoja eri tyyleillä. Laukkasen yksi päälajeista on ollut 50 metrin rintauinti.
Viime aikoina Laukkasella on ollut vaikeita hetkiä juuri 50 metrin rintauinnissa, niin Roomassakin. Kilpailustartit pitkän radan EM-kisoissa olivat kuitenkin henkisesti tärkeitä. Tuleviin kisoihin on nyt helpompi lähteä.
– Viimeinen laji ei jättänyt kovin hyvää makua suuhun. Kaiken kaikkiaan se oli urani kannalta tärkeää, että olin mukana siellä ja pystyin muutaman lajin uimaan. Pari lajia oli ihan hyvää suorittamista, mutta ei kuitenkaan sellaista, mitä odotin.
– Sieltä sai paljon sellaisia asioita, mitä voi lähteä työstämään tulevalle kaudelle. Löydettiin selviä parannuskohteita.
Vaikeista lähtökohdista huolimatta Laukkanen on ollut tyytyväinen syksyn harjoituskautensa antiin.
– Nyt on rauhallinen fiilis. Ei ole sellainen olo, että koko ajan pitäisi painaa paniikkinappulaa.
Laukkanen kilpailee tänä viikonloppuna Berliinin maailmancupissa neljällä matkalla. Sen jälkeen kausi jatkuu Ruotsissa ja Espoossa. Hän haluaa huipentaa kautensa joulukuussa Australian Melbournessa pidettäviin lyhyen radan MM-kisoihin.
– Olisi kiva rikkoa MM-kisojen raja. Uskon, että pystyn näissä kisoissa rikkomaan sen. Menen kuitenkin kisa kerrallaan. Tässä on piirretty monta vuotta pilvilinnoja ja toivottu, mutta mikään ei tule sillä tavalla. Tulosta tulee jos on tullakseen.
Lue myös: