Maanomistajia kannustetaan metsittämään maat, jotka eivät enää sovellu alkuperäiseen käyttöönsä.
Oikein metsitettynä esimerkiksi vanha turvesuo voi antaa hyvän kasvualustan erityisesti mäntypuulle. Se on siis sekä taloudellinen sijoitus että ekoteko, sillä metsityksen tarkoituksena on kasvattaa Suomen hiilinielua, muistuttavat Luonnonvarakeskus ja Metsäkeskus.
Tarjolla on ainakin ensi vuoden loppuun saakka myös rahallista tukea.
Esimerkiksi pohjalaismaakunnissa on runsaasti käytöstä poistuneita turvesoita. Niiden jälkikäyttövaihtoehdoista metsitys on yleisin ja useimmille alueille sopiva.
Etelä-Pohjanmaan metsityspotentiaali on yhteensä 5 400 hehtaaria, Pohjanmaalla 1 500 ja Keski-Pohjanmaalla 1 700 hehtaaria. Niistä valtaosa on entisiä maatalousmaita, loput entistä turvetuotantoaluetta.
Koko maassa puolentoista viime vuoden aikana myönteinen tukipäätös on annettu runsaalle 4 000 hehtaarille, ja metsitys on toteutunut 1 200 hehtaarilla.
Oikein tehtynä puutuotos voi olla korkea, sillä entiset turvesuon pohjat ovat tietyissä oloissa erinomaisia metsänkasvatuskohteita. Hyvin maatunut turvekerros sisältää hyvin paljon typpeä.
– Jos vesitalous saadaan kuntoon, ja heti alussa lannoitetaan hyvälaatuisella puutuhkalla, voidaan päästä todella suuriin kasvuihin. Ihan lehtomaisen kankaan kasvulukuja on mitattu, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Lasse Aro.
Mäntytaimikko voi hyvin, kuusikin kirii kasvuaan
Heino Marjamäki Alajärveltä metsitti turvesuon pohjan jo reilu vuosikymmen sitten.
– Se oli aika luontaista, kun on iänpäivät tehnyt metsätöitä talvet ja hoitanut omia metsiään hyvin eikä maatalouskäyttö ollut mahdollista.
Nyt paikalla on komea mäntytaimikko, mutta myös kuusta ja koivua löytyy. Kuusen menestykseen ei alkuun uskottu, ja laji kärsikin hallasta, mutta kasvaa nyt toivuttuaan vähän muista jäljessä.
Lähitienoolle vastaaville maille on tulossa kymmeniä hehtaareja aurinkopaneeleja. Niistä ei paljon puhuttu silloin, kun Marjamäki aloitti urakkansa. Into metsitykseenkin on sittemmin lisääntynyt, ja valtion tuella on iso merkitys.
– On se aika ratkaisevaa. Jos on isoja aloja, ne maksaa niin paljon, että moni ei lähtisi ollenkaan. Se jäisi joutomaaksi tai myytäisiin halvalla jollekin, mutta tuki on iso houkutus, sanoo Marjamäki.
Tukihakemuksia on Luken Lasse Aron mukaan tullutkin kiitettävästi. Metsitystuki on toistaiseksi voimassa vielä vuoden 2023, mutta jatkoakin saattaa seurata. Toimenpide on tehtävä loppuun seuraavan vuoden loppuun mennessä.
– Mutta se me tiedetään näistä suopohjista, että niiden metsittäminen on ihan kannattavaa ilman tukiakin, sanoo Aro.
Ravinteiden puute korvattava puutuhkalannoituksella
Kaikki entiset turvemaat eivät kuitenkaan sovellu metsitykseen – jollei sitten ole valmis käyttämään kaikkia mahdollisia keinoja. Sopivia ovat ohutturpeiset, painovoimaisella ojituksella kuivatettavat kohteet, sanoo Luken tutkija Lasse Aro.
– Paksuturpeiset kohteet ovat ongelma. On aika paljon haaveiltu, että niitä voisi ennallistaa kohti suoekosysteemiä, joka olisi ilmastovaikutuksien kannalta loistava vaihtoehto.
Lajeista mänty on ehdottomasti paras. Toinen varma on hieskoivu.
Alussa puutuhkalannoitus on ensiarvoisen tärkeää, sillä turpeessa ei ole puiden tarpeisiin riittävästi kivennäisravinteita, kuten fosforia ja kaliumia. Vaikka turvekerros olisi ohutkin, alkuravinnepanos ei riitä turvaamaan juurten kasvamista pohjamaahan, sanoo Aro.
Muuten metsitys ei ole normaalia vaikeampaa.
– Kunhan perusasiat on hoidettu, kaikki normaalit metsätalouden temput toimivat. On idettävä kasvupaikka kuivana ja varmistettava kivennäisravinteet. Sitten taistellaan luonnon tuholaisia, kuten hirviä, vastaan, sanoo Lasse Aro.
Korjattu 24.10. kello 14 maanomistajan etunimi: kyseessä on Heino, ei Heimo Marjamäki, kuten jutussa ensin luki.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23 saakka.
Lue lisää: