Ruotsin katujengiongelma on eskaloitunut niin pahaksi, että sen torjumiseen on vaikea löytää keinoja. Näin arvioi Ylen aamussa Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan insituutin yliopistonlehtori Matti Näsi.
– Ruotsissa tilanne on poikkeuksellinen jopa eurooppalaisesa mittakaavassa, hän arvioi.
– Tänäkin vuonna on ollut ennätysmäärä ammuskeluja. Siinä mielessä nähdään, että volyymi on Ruotsissa aivan erilainen kuin Suomessa.
Suomessa katujengeihin herättiin viime vuonna.
Täällä tapahtuvassa jengirikollisuudessa on samoja piirteitä kuin esimerkiksi Ruotsissa, mutta ilmiön kehityskaari on vasta aluillaan, sanoo Helsingin poliisin poliisiylitarkastaja Markku Heinikari.
Pohja jengirikollisuudelle on kuitenkin päässyt muodostumaan. Heinikarin mukaan pääkaupunkiseudulla toimii vajaat kymmenen jengiä, joilla on satakunta keskeistä jäsentä.
– Siellä [Ruotsissa] nähdään, mihin tämä voi pahimmillaan johtaa, jos väkivallan kierteet pääsevät rauhassa kehittymään, Heinikari toteaa.
Väkivallan kierteen katkaisu tärkeää
Motiivit katujengien tekemiin väkivallantekoihin ovat hyvin moninaisia, Heinikari sanoo. Väkivallan kierre voi lähteä käyntiin hyvin pienestäkin asiasta. Kostoisku on aina edeltävää iskua kovempi.
– Käytännössä väkivalta ruokkii väkivaltaa, hän tiivistää.
Siksi väkivallan kierteen katkaisu on jengirikollisuuden hillitsemisen kannalta erityisen tärkeää.
– Vakavia rikoksia ei saa jäädä selvittämättä, ja näiden tekijöiden pitää joutua edesvastuuseen teoistaan. Jos poliisi ei hoida omia hommiaan, niin sitten nämä jengit jakavat tuomioita tuolla kaduilla keskenään.
Esimerkiksi Ruotsissa ongelmaksi on muodostunut juuri se, että rikosjuttuja ei ole saatu ratkaistua.
– Siellä [rikosten] selvitysprosentti on laskenut voimakkaasti, Matti Näsi sanoo.