Ukrainassa käynnissä olevassa sodassa drooneilla on ollut merkittävä osa sekä puolustavan Ukrainan armeijan että hyökkäävän Venäjän armeijan toiminnassa. Uusi teknologia on hankintalistalla myös Suomessa.
– HX-hävittäjähankkeen yhteydessä Suomessakin kerättiin tietoa drooneista, mutta Hornet-hävittäjien korvaaminen laitettiin etusijalle. Myös ilmapuolustuksen korkeatorjunta päätettiin laittaa ensin kuntoon. Ukrainan sota on kuitenkin vauhdittanut droonien ajattelua, sanoo kyberturvallisuuden asiantuntija Martti Lehto.
Lehto on sotatieteiden tohtori, joka työskentelee tällä hetkellä Jyväskylän yliopistossa kyberturvallisuuden työelämäprofessorina. Lehto osallistui maanantaina Kouvolan turvallisuuskonferenssiin.
– Drooni on itsessään halpa, mutta kun se saa älyä ja sen koko nousee, myös hinta nousee. Lennokit tarvitsevat ohjausta, johtamista ja tiedustelua, muistuttaa Lehto.
Oleellinen kysymys droonisodankäynnissä on pienten, heikosti näkyvien droonien havaitseminen. Droonipuolustus on nyt Lehdon mukaan se, mikä on tutkimuksen suurimpana kiinnostuksen kohteena.
Kyber vaatii uutta osaamista
Parhaillaan Ukrainassa vapaaehtoiset maanpuolustusjoukot toimivat esimerkiksi tiedustelutehtävissä armeijan rinnalla. Vastaava tapa toimia olisi kyberturvallisuuden asiantuntija Martti Lehdon mukaan mahdollinen myös Suomessa.
– Asevoimat voi rakentaa järjestelmän, johon voi liittyä droonien lennättäjät mistä vain. Siviileillä on lennokkeja, kykyä ja osaamista. Samalla tavalla kyberpuolustuksessa puolustusvoimat käyttää siviilimaailmassa osaamisen hankkineita varusmiehiä, joita koulutetaan reserviin.
Droonimaailmassa sekä puolustusta että hyökkäystä kehitetään puolustusvoimat edellä. Pääasiallinen syy on sotaa koskevissa säännöissä.
– Sodan oikeussääntöjen mukaan sodassa sotilaallisia tekoja saavat tehdä vain sotilaat. Siviilien ei ole sikäli mahdollista osallistua toimintaan, Lehto muistuttaa.
Ukrainan sodan yhteydessä on kuitenkin havaittu kybersodassa, että itsenäiset ryhmittymät ovat tehneet Venäjän lukuun hyökkäyksiä Ukrainan ja myös lännen kyberkohteisiin. Esimerkin joukkoistavasta uuden osaamisen ylläpidosta Halme löytää Suomenlahden eteläpuolelta.
– Viron armeijalla on küberkaitse-niminen osasto. Se on vapaaehtoisten joukko, joka harjoittelee ja tukee asevoimien alla kyberosaamista. Suomessa kybersotilaat koulutetaan reserviin, eikä vapaaehtoista toimintaa olla viety näin pitkälle, Lehto kertoo.
Suomi avaruudessa
Droonien ja korkealla ilmassa lentävän vihollisen torjunnan lisäksi Suomi aikoo kääntää nyt katseensa vielä korkeammalle, nimittäin avaruuteen. Naton sotilasdoktriinissa avaruus on yksi puolustusliiton viidestä ulottuvuudesta.
– Avaruusjoukkoja emme ole Suomeen toistaiseksi perustamassa, mutta sen voin sanoa, että niin Puolustusvoimien kuin muidenkin viranomaisten toiminta on yhä enemmän riippuvaista avaruudellisista järjestelmistä, puolustusministeri Antti Kaikkonen sanoi puheessaan tänään Kouvolassa.
Viime viikolla valtioneuvosto kertoi uuden avaruustilannekeskuksen perustamisesta. Suunnittelutyö alkaa liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa, ja valmista on tarkoitus tulla maaliskuussa 2023.
Avaruustilannekeskus seuraisi Suomeen vaikuttavia lähiavaruuden tapahtumia, kuten avaruussäätä, avaruusromua ja esimerkiksi satelliittiverkon häiriöitä.
Keskus jakaisi tietoa viranomaisille, puolustushallinnolle sekä tutkimuslaitoksille. Palveluita on tarkoitus tarjota myös sähköverkkoa ja tietoliikenneyhteyksiä ylläpitäville yrityksille.
Avaruusdiplomatian aika
Avaruutta ja toimintaa Maan ulkopuolella koskevat säännöt perustuvat 1960-luvulla tehtyihin YK:n kansainvälisiin sopimuksiin. Tilanne on muuttunut. Esimerkiksi miljardööri Elon Musk on antanut Starlink-satelliittijärjestelmänsä Ukrainan käyttöön sodassa Venäjää vastaan.
– Aiemmin ajateltiin, että edes avaruudessa valtiot kykenevät yhteistyöhön. Nyt nähdään, ettei avaruudella ole mitään erillisstatusta. Tarvitsemme muitakin keinoja kuin valtioiden väliset sopimukset. Avaruudessa on jo yksityisiä toimijoita, jotka vaikuttavat merkittävästi sodan kulkuun, sanoi Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari paneelikeskustelussa.
Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith puolestaan arvioi keskustelussa avaruusdiplomatian nousevaksi alueeksi.
– Olemme heränneet siihen, että avaruuteen liittyy valtioiden heikkouksia ja mahdollisuuksia. Avaruudessa toimii valtioita, mutta myös yksityisiä tahoja, Smith sanoi..
Käytännössä avaruudessa tapahtuvaa toimintaa on lähes mahdotonta valvoa, huomautti Maanpuolustuskorkeakoulun everstiluutnantti Petteri Hemminki.
– Kiinalaiset ovat rakentaneet avaruussiivousrobotin. Siinä ei ole aseita, mutta se on varustettu laserkanuunalla, jolla se pystyy ohjaamaan kiertoradalta muutakin kuin romua, Hemminki sanoi.