Suomesta Ruotsiin 150 vuotta sitten vietyjen pääkallojen palautus kotiseuduille sai tiistaina positiivisen signaalin eteenpäin.
Karoliinisen instituutin rehtori Ole Petter Ottersen kirjoittaa blogitekstissään, että hän esittää Ruotsin hallitukselle suomalaisten pääkallojen palautusta vuoden 2023 aikana. Aiemmin Karoliininen instituutti ei ole suhtautunut yhtä myönteisesti palautukseen.
Ottersen korostaa myös, että Karoliininen instituutti tukee ja myötävaikuttaa parhaansa mukaan, jotta asia voidaan käsitellä kaikkia osapuolia kunnioittavalla tavalla. Instituutin kokoelmissa Tukholmassa on noin 80 suomalaisvainajan pääkallot.
Valtaosa pääkalloista vietiin Pirkanmaalta, Pälkäneen rauniokirkon kirkkomaasta. Lisäksi pienempiä määriä on peräisin Rautalammin kirkkomaan vanhasta osasta, Keiteleen kunnan alueelta sijaitsevasta Toson saaresta, Pielavedeltä Pangansalon saaresta ja nykyisin Joensuuhun kuuluvan Enon kirkonkylän läheltä Nesterinsaaresta.
Seuraavaksi käydään keskusteluja seurakuntien kanssa
Tiedon asioiden uusimmasta käänteestä kertoi pirkanmaalainen kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.). Hän on pitänyt palautusta esillä ja on tehnyt siitä neljä kirjallista kysymystä asiasta vastaaville ministereille.
Heinäkuussa antamassaan kirjallisen kysymyksen vastauksessa tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen totesi, että ennen palautuspyynnön tekemistä on huolehdittava siitä, että on tiedossa paikka, jonne palautettavat jäänteet haudataan.
Esimerkiksi Pälkäneellä mahdollisia hautapaikkoja on kaksi: rauniokirkko ja sen ympäristö sekä uusi hautausmaa, jonne on aiemminkin haudattu Museoviraston tekemissä kaivauksissa löydettyjä jäännöksiä.