Siirtymistä Keski-Suomen hyvinvointialueelle ensi vuoden alussa voisi kuvata superfuusioksi: 22 kunnan ja neljän muun organisaation toiminta lyödään yhteen. Myös ensimmäinen budjetti on muhkea: 1,1 miljardia euroa.
Talouden vastuuvalmistelija Aija Suntioinen sanoo, että talousarvion valmistelu on aina haastavaa, mutta hyvinvointialueen budjettiin toivat lisämaustetta sekä tiukka aikataulu että yhtenäisen organisaation puuttuminen. Organisaation valmistelu ja palvelujen myöntämisen perusteet valmistuivat budjetin rinnalla.
– Tärkeintä oli varmistaa, että meillä on varmasti realistinen ja oikea kuva siirtyvästä toiminnasta, jolloin turvallinen siirtymä on mahdollista, sanoo Suntioinen.
Siirtymän turvallisuuden on haluttu näkyvän erityisesti tavallisille ihmisille: tarvittavat palvelut ja ammattilaiset löytyvät tutuista osoitteista ja puhelinnumeroista.
Pelivaraa kustannusten nousun ja uusien velvoitteiden vuoksi
Keski-Suomen hyvinvointialueesta tulee liki 12 000 ihmisen organisaatio. Ensimmäisenä toimintavuonna arvioidut menot ovat liki 1,3 miljardia euroa. Valtion rahoitusta summasta on noin 1,1 miljardia. Loppu katetaan muun muassa maksutuloilla, myyntituloilla sekä tuilla ja avustuksilla.
Hyvinvointialueen budjetti on yhdeksän prosenttia suurempi kuin pohjana käytetyt kuntien tämän vuoden talousarviotiedot sosiaali-, terveys- ja pelastustoimesta. Suntioisen mukaan pelivara on tarpeen, sillä niin ihmisten palvelujen tarve kuin yleinen kustannustasokin nousevat.
– Lisäksi hyvinvointialueelle tulee uusia lakisääteisiä velvoitteita.
Pelivara tarkoittaa kuitenkin myös neljän prosentin eli 44 miljoonan euron alijäämää. Suntioisen mukaan valtion rahoista tulee todennäköisesti vuonna 2024 korjauserä, mikäli talousarvion laadinnan pohjana olleet vuoden 2022 olleet talousarviotiedot ovat poikenneet kovasti lopullisesta kustannusten tasosta.
– Korjaus tehdään kertakorvauksena kansallisesti kaikille hyvinvointialueille, sanoo Suntioinen.
Toiminta on jatkossa sopeutettava rahoitukseen
Jatkossa hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtiolta, eikä hyvinvointialueella ei ole juurikaan mahdollisuutta vaikuttaa sen tasoon. Se tarkoittaa, että toiminta pitää sopeuttaa rahoitukseen.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen johtaja Kati Kallimo tietääkin, että tulevinakin vuosina haasteita riittää, koska palvelujen tarvetta on vaikea ennakoida.
– Sosiaali- ja terveysalan budjetit ovat aina tiukkoja. Jatkossa ikäihmisten määrä kasvaa ja kustannukset nousevat, joten helppoa ei tule olemaan.
Rahan lisäksi terveysalaa on kurittanut jo pitkään kaksi erittäin isoa haastetta: hoitovelka, joka heijastuu kaikissa palveluissa sekä pula hoitohenkilöstöstä.