Lääkejodi loppui kuun puolivälissä kaupoista, kun ihmiset ryntäsivät ostamaan apteekit tyhjiksi. Ryntäys johtui sosiaali- ja terveysministeriön lääkejodia koskevan suosituksen päivityksestä. Päivityksessä itse asiassa uutta oli se, että lääkejodia suositeltiin aiempaa harvemmalle, kun yli nelikymppiset rajattiin suosituksen ulkopuolelle, elleivät he ole raskaana.
Lääkettä valmistavan Orionin mukaan viime kevään jälkeen lääkejodia on myyty jo 265 000 myyntipakkausta ja 4,7 miljoonaa tablettia.
Nyt säteilyvaaratilanteen varalta tarkoitettua lääkejodia taas saa kautta maan, kerrotaan Apteekkariliitosta.
Listasimme sen kunniaksi muutaman faktan jodista, eli alkuainetaulukon 53. alkuaineesta, jonka kemiallinen merkki on I.
1. Miltä lääkejodi siis suojaa ja miltä se ei suojaa?
Lääkejodi on lääke, jota hankitaan vain varalta eikä sitä toivottavasti koskaan tarvita. Se on tarkoitettu vain säteilyonnettomuustilanteisiin. Viranomaiset neuvovat, kun lääkejodia on syytä ottaa.
Tällaisessa tilanteessa lääkejodikaan ei kuitenkaan suojaa elimistöä säteilyltä kokonaisvaltaisesti. Se suojaa ainoastaan siltä, ettei säteilyonnettomuudessa radioaktiivinen jodi kerry kilpirauhaseen.
Etenkin lasten ja sikiön kilpirauhaset ovat herkkiä radioaktiivisen jodin haitoille ja näillä ryhmillä riski kilpirauhassyövän ja radioaktiivisen jodin välillä on osoitettu yhteys. Aikuisten kohdalla yhteyttä ei ole osoitettu, ja siksi yli nelikymppisille ei suositella lääkejodia.
2. Miten lääkejodi eroaa muista jodipurkeista, joita apteekissa myydään?
Lääkejoditabletti sisältää kaliumjodidia. Yhdessä tabletissa on 130 milligrammaa jodia.
Ravintolisäksi tarkoitetussa joditabletissa jodia on esimerkiksi 150 mikrogrammaa – siis noin tuhannesosa siitä mitä lääkejodissa.
Tämän takia näitä kahta jodivalmistetta ei voi käyttää ristiin. Lääkejodista saa tuhatkertaisen yliannostuksen päivän saantisuositukseen verrattuna.
Lääkejodia on tarkoitettu otettavaksi säteilyonnettomuudessakin vain yksi tabletti, ellei toisin ohjeisteta esimerkiksi säteilyvaaran pitkittyessä. Sitä kuitenkin myydään 10 kappaleen pakkauksissa. Orionin mukaan pakkaukset ovat niin suuria, koska lääkettä saa myydä vain rekisteröidyissä pakkauskoissa ja 10 kappaleen pakkaus on suunniteltu perheitä ajatellen.
3. Voiko jodia saada liikaa ja mitä siitä seuraa?
Myös liika jodi on haitallista kilpirauhaselle.
Ravinnosta jodia on kuitenkin vaikea saada liikaa, paitsi poikkeuksen muodostavat lähinnä jotkut merilevät. Sen vuoksi mitään merileviä ei suositella muun muassa raskaana oleville eikä pienille lapsille.
Myös ravintolisäjodin turhasta käytöstä voi saada liikaa jodia, tosin monivitamiinivalmisteiden jodimäärät ovat usein hyvin pieniä.
Sen sijaan lääkejoditableteista saa kerralla tuhatkertaisen annoksen jodia verrattuna päivän saantisuositukseen, minkä takia sitä ei missään nimessä pidä käyttää ravinnon täydentämiseen. Tällaista väärinkäyttöä ei kuitenkaan laajamittaisesti ole havaittu Suomessa.
Myös varjoainetutkimuksen yhteydessä elimistö voi altistua suurelle määrälle jodia.
4. Mihin ihminen normaalioloissa tarvitsee jodia?
Ihmisen elimistö tarvitsee jodia ravinnosta. Sitä tarvitaan kilpirauhasen normaaliin toimintaan. Lasten ja sikiöiden kohdalla jodia tarvitaan myös kehitykseen ja kasvuun.
Suomalaisten jodin saanti ravinnosta on ollut liian vähäistä, mutta Finterveys 2017 -tutkimuksen mukaan tilanne on parantunut. Jonkin verran alueellista ja ikäryhmien välistä vaihtelua on, ja naisilla saanti näyttäisi edelleen jäävän vielä jonkin verran suositellusta.
Suomalaiset saavat jodia pääasiassa viljatuotteista, etenkin leivästä siihen lisätyn jodioidun suolan takia, sekä maitovalmisteista, lihasta, kananmunasta, kalasta sekä kasvijuomista, joihin on lisätty jodia. Suuri osa suolapurkeista sisältää jodioitua suolaa.
Suomen ja yleisestikin Pohjoismaiden maaperässä on vain vähän jodia, joten jodinpuutos ja siitä johtuva struuma olivat ennen yleisiä ongelmia.
Juttua varten on haastateltu lääkejodista Suomen Apteekkariliiton viestintäjohtajaa Erkki Kostiaista sekä saatu tietoa lääkevalmistaja Orionilta. Lähteenä on käytetty myös Säteilyturvakeskuksen verkkosivuja.
Ravintojodista on haastateltu Ruokavirastosta pääsihteeri Arja Lyytikäistä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tiimipäällikköä Iris Erlundia.
Lisäksi lähteenä on käytetty Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean Sic-lehdessä vuonna 2016 julkaistua juttua Jodia kansalle?.
Juttua on täsmennetty 28.10. kello 13.29: Juttuun on lisätty maininta siitä, että säteilyvaaran pitkittyessä viranomaiset voivat ohjeistaa ottamaan useammankin kuin yhden lääkejoditabletin, vaikka yleensä yksi on riittävä määrä.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun 29.10. kello 23:een saakka!