Lappeenrannan kaupunki karsii kouluinvestointeja.
Lasten ja nuorten lautakunta esittää, ettei kaupunki toteuta Kaukaan ja Pulpin koulujen peruskorjauksia. Lisäksi Mäntylä-Vihtolan uutta koulurakennusta ei rakenneta.
Syynä ovat säästöt. Kaupungin tavoitteena on karsia rakennusinvestointeja vähintään kohonneiden rakennuskustannusten arvosta eli noin 20 miljoonan euron verran.
Investointien tarpeeseen vaikuttaa myös lasten määrän väheneminen.
Ennusteiden mukaan peruskoululaisten määrä kaupungin kouluissa vähenee 1300 lapsella vajaaseen 5000 oppilaaseen lukuvuoden 2029-2030 alkuun mennessä.
Toimialajohtaja Juhani Junnilaisen mukaan lasten määrä vähenee eniten Pontuksen koululta Lappeen koululle ulottuvalla alueella.
Joutsenossa Korvenkylän ja Pulpin koulujen oppilaat puolestaan mahtuisivat Joutsenon kouluun viimeistään vuonna 2029.
Lasten määrän väheneminen tarkoittaa vähäisempää tilojen tarvetta sekä vähemmän käytettävissä olevaa rahaa.
1300 peruskoululaista tarkoittaa noin 10 miljoonan euron säästöpainetta.
– Se on pystyttävä säästämään henkilökunnasta, tiloista sekä ateria- ja siivouspalveluista vuosikymmenen loppuun mennessä, kertoo Junnilainen.
Aikatauluja uusiksi
Karsintalistalla on Kaukaan, Pulpin sekä Mäntylä-Vihtolan lisäksi muutakin.
Nuorisotila Monarin peruskorjaus on siirtymässä eteenpäin. Vaihtoehtoisesti kaupunki etsii Monarille uutta vuokratilaa.
Kaupunki on myös siirtämässä Peltolan ja Uus-Lavolan päiväkotien peruskorjauksia sekä Nuijamaan alueelle suunniteltua päiväkotikoulua.
Voisalmen uusi päiväkotikoulu toteutetaan esityksen mukaan vuonna 2025. Alunperin sen valmistumisvuodeksi oli merkattu 2024.
Sammontalon aikataulu varmistuu syksyn 2022 aikana.
Lopullisesti kaupunki päättää investointilistasta syksyn talousarviokäsittelyssä.
Koulujen ylle voi tulla ruksit
Tulevaisuudessa Pulpin ja Kaukaan koulujen kohtalona voi olla lakkautus.
– Lappeenrannassa monessa kohtaa tällaisia tilanteita tulee jossakin vaiheessa eteen. Kyllä se on realiteetti lapsimäärän kehityksen perusteella. Ihan lähitulevaisuudessa ei ole mitään tapahtumassa, sanoo toimialajohtaja Juhani Junnilainen.
Junnilainen korostaa, että kaupunki reagoi syntyvyyden ja sitä kautta lapsimäärän vähenemiseen.
– Keskusteluissa nousee monesti ajatus, jonka mukaan kaupunki tekee ratkaisuja, joilla vaikutetaan perheisiin. Nämä toimenpiteet ovat kuitenkin reagointia yhteiskunnalliseen muutokseen.