Eilisen HJK:n ja AS Roman välisen jalkapallon Eurooppa-liigan ottelun jälkeen VAR on ollut keskustelun aiheena niin lehdistötilaisuudessa kuin laajalti medioissa. Roomalaisten 2–1-voittoon päättyneessä ottelussa HJK:n 2–2-tasoitusmaali hylättiin videotarkistuksen jälkeen.
Entisen huippuerotuomarin, Mestarien liigaakin tuominneen Mattias Gestraniuksen mukaan tilanne meni sääntöjen mukaan.
– Hyökkäyksessä, joka johti maaliin, oli rike. VAR kutsuu silloin erotuomaria katsomaan tilannetta uudestaan, nykyinen huippuerotuomarivalmentaja toteaa Yle Urheilulle.
VAR, eli Video Assistant Referee, on useimmissa Euroopan maissa käytössä oleva videoteknologinen apuväline kentällä tuomitsevalle erotuomarille. VARia voidaan käyttää neljässä ottelua muuttavassa tilanteessa.
Veikkausliiga on yksi harvoja sarjoja Euroopassa, jossa VAR ei ole käytössä. Tämä on Gestraniuksen mielestä väärin.
– VARin saaminen Veikkausliigaan olisi äärimmäisen tärkeää. Jos suomalainen jalkapallo kunnioittaa itseään, VAR pitää ottaa Suomeen, hän painottaa.
Talous jarruttaa käyttöönottoa
Suomen lisäksi Ruotsi on Gestraniuksen mukaan ainoita merkittäviä jalkapallomaita, joissa VAR ei ole käytössä. Hän kertoo, että sielläkin asiasta keskustellaan jo painokkaasti. Esimerkiksi Albania, Georgia ja Kosovo ovat maita, joissa VAR on käytössä.
– Ymmärrän, että systeemi maksaa ja rahat ovat tiukassa suomalaisessa jalkapallossa. Eivät nämäkään maat rahassa ui, Gestranius kuvailee.
Nimenomaan VAR-teknologian hinta jarruttaa käyttöönottoa Suomessa. Peliä kohti hinta kohoaa suomalaiselle jalkapalloseuralle merkittäväksi.
– Hyvin karkea arvio on, että 1 500–2 500 euroa per peli, Gestranius arvioi Urheilulehdessä viime viikolla.
Näin ollen koko kauden mitassa puhutaan kymmenien tuhansien eurojen satsauksesta.
Gestranius näkee VARin hyödyt merkittävinä.
– Väitän, että VARin mukanaolon myötä rikkeet, kuten kiinnipitämiset ja työntämiset, rangaistusalueella ovat vähentyneet, sillä niistä jäädään kiinni. VAR muuttaa jalkapalloa, varsinkin puolustuspeliä, fundamentaalisesti. Et voi tehdä mitä vaan boksissa, koska jäät kiinni.
Veikkausliiga eroaa tässä suhteessa useista eurooppalaisista sarjoista.
– Futis ilman VARia ei ole huippufutista. Pelaamme erilaista futista, mitä Euroopassa pelataan, Gestranius sanoo suoraan.
HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti kommentoi Roma-ottelun jälkeen, että VARin mukanaolo europeleissä vaatii totuttelua.
– Meillä on vielä oppimista. Olemme ensimmäistä kertaa peleissä, joissa VAR on käytössä. Tietyt rikkeet, jotka eivät muissa peleissä tule ilmi, korostuvat. Sekin on kokemusta, että osaa pelata sellaisissa peleissä ja osaa hyödyntää sitä. Siinäkin on kuitenkin inhimillinen elementti saada tuomari menemään sinne VAR-tarkastukseen, Riihilahti analysoi Yle Urheilun haastattelussa.
Gestranius on Riihilahden kanssa samaa mieltä.
– Siinä ”Ägä” on oikeassa, että heidän on opittava pelaamaan sen kanssa, mutta hankalaahan se on, jos sitä ei saa käyttää kuin muutamassa hassussa pelissä vuodessa, Gestranius sanoo.
Suomalaiset tuomarit kärsivät VARin puuttumisesta
Erotuomareita valmentava Gestranius näkee pelin lisäksi suomalaisten tuomareiden kärsivän VARin puuttumisesta.
Esimerkiksi eilen Konferenssiliigassa West Hamin ja Silkeborkin ottelun viheltänyt ja urallaan kovaa nousua tekevä Joni Hyytiä ei voi päästä vielä viheltämään Euroopan isoimpia seurajoukkuekilpailuja. Uefa odottaa tuomareiden käyttävän VAR-teknologiaa arjessaan eli kotimaidensa sarjapeleissä.
– Kun menet Uefan peleihin, et mene sinne harjoittelemaan, vaan silloin VAR-systeemi on sinun ”veressäsi”, Gestranius avaa.
Suomalaisten tuomareiden pitäisi saada koulutus VARin käyttöön Suomessa.
– Jonin ei ole mahdollista viheltää Eurooppa-liigaa tai Mestarien liigaa, koska siellä käytetään VARia ja Jonilla ei ole VAR-koulutusta. Uefa ei kouluta enää uusia, vaan he odottavat sitä, että saat koulutuksen kotimaastasi, Gestranius kertoo.
Konferenssiliigassa VAR ei ole käytössä. Suomalaistuomareille tilanne on vaikea huipulle etenemisen kannalta.
– Ilman VARia meidän jätkät eivät pääse tulevaisuudessa eteenpäin, Gestranius linjaa.
Erotuomarilla on edelleen vastuu
VARin käyttö on kerännyt kritiikkiä linjattomuudestaan. Periaatteessa ohjeistus sen käyttöön esimerkiksi rikkeen tarkistamisissa on hyvin yksiselitteinen.
– Se on tehty mustavalkeaksi. Jos tilanteessa on selkeä rike, se vihelletään pois. Uefalla on raja, mihin pitää puuttua ja se on aika korkea. Rikkeen pitää olla ”clear and obvious” eli ilmiselvä, jotta siihen puututaan. Se on se linja, jota he haluavat, että seurataan, Gestranius avaa.
Esimerkiksi torstaina HJK:n David Brownen hylättyä maalia edeltänyt tilanne ja Malik Abubakarin rike näyttivät olevan monen mielestä kaikkea muuta. Gestranius ei kyseiseen tilanteeseen halua ottaa liian painokkaasti kantaa, sillä ei ole nähnyt kuin ”livekuvan” yhdestä kuvakulmasta.
– Voidaan keskustella siitä, pitääkö protokolla miettiä uudestaan tuon tyylisten tilanteiden osalta, sillä rikkeellähän ei ollut ainakaan suurempaa merkitystä siihen, syntyikö se maali. Nykyprotokollan ja nykysääntöjen mukaan tilanne meni näkemykseni mukaan ihan oikein, Gestranius pohtii.
Kun esimerkiksi rikkeitä tarkastetaan VARilla, kontaktin kovuutta voi olla vaikea arvioida videon perusteella. Ilman VARia tai sen kanssa, vastuu onkin viime kädessä kentällä viheltävällä ja päätökset tekevällä erotuomarilla. Niin oli myös eilen Töölössä.
– VAR ei hylännyt maalia, vaan erotuomari, Gestranius korostaa.
Lue myös: