Ylen Viimeinen sana -ohjelmassa keskusteltiin perjantaina siitä, vuotavatko toimittajien mielipiteet heidän tuottamiinsa sisältöihin. Viikon vieras, tietokirjailija Katleena Kortesuo esittää huolensa median kahtiajakautumisesta ja nuoremman sukupolven toimittajien tahdosta muuttaa maailmaa. Kortesuon elokuussa julkaistu teos Journalismin kuolema: Mitä medialle oikein tapahtui? käsittelee aihetta esimerkkiotteiden keinoin.
– Näen, että se on riski, koska jos haluamme muuttaa maailmaa, ensimmäinen kysymykseni on: mihin suuntaan?
Viimeisen sanan panelistin ja toimittajan Maria Petterssonin mukaan journalismin väitetyssä polarisoitumisessa ei ole kyse uudesta ilmiöstä, vaan suomalaisen mediakentän tausta on ollut jo kehittyessään arvopohjaisesti jakautunut. Pettersson mainitsee esimerkkeinä puolueiden ja erinäisten aatteellisten ryhmittymien lehdet.
Kortesuon sanoo, että koska nettiuutisointi on yhä suositumpaa, olisi erityisen tärkeää, että monipuolisia näkökulmia sisällytettäisiin toimittajien tekemiin juttuihin.
– Enää ei ole sitä tilannetta, että luetaan sanomalehti kannesta kanteen aamupalapöydässä. Algoritmit tekevät sitä, että luetaan yksi juttu, joka kannattaa yhtä aihetta ja vastustaa toista. Pian käy niin, että algoritmi tarjoaa juttuja, jossa näkökulmat pysyvät samoina.
Yksittäiset jutut elävät Kortesuon mukaan vahvemmin omaa elämäänsä, jonka takia niiltä pitäisi vaatia enemmän.
Viimeisen sanan panelisti, yrittäjä ja kolumnisti Juhani Mykkänen kokee, että toimituksissa ollaan nykyisin enemmän hereillä uutisoinnin tasapuolisuuden suhteen. Mykkäsen mukaan haasteet uutisoinnin tasapuolisuudessa kiteytyvät toimittajien ja median kuluttajien väliseen kokemuseroon siinä, miten laajalti erilaista uutisointia tulee vastaan.
– Keskimääräinen lukija on paljon sen varassa, mitkä ovat top-5 luetuimmat jutut ja mitä tulee puhelimesta push-ilmoituksena, sanoo Mykkänen.
Katso perjantain lähetys Yle Areenassa.
Lue myös: Laboren johtaja Mika Maliranta: Toimittajien tulisi katsoa, mistä asemasta ekonomisti puhuu