Keväisin inkoolainen maidontuottaja Kristian Westerholm kylvää rehuviljan, jolla hän ruokkii lehmänsä.
Juhannuksena Westerholm tilasi 72 säkkiä, eli noin 50 tonnia lannoitetta ensi kevään kylvöjä varten. Kuorman hinta oli noussut edellisvuodesta yli 16 000 euroa. Toimituksen ja arvonlisäveron kanssa summa oli hieman yli 39 000 euroa.
– On pelottavaa, kuinka paljon lannoitteiden hinnat ovat nousseet. Mutta jos ei lannoita, ei tule satoakaan, Westerholm toteaa Svenska Ylelle.
Toisaalta Westerholm oli ajoituksessaan onnekas. Lokakuun alussa sama kuorma olisi nimittäin maksanut jo 56 600 euroa, eli 45 prosenttia enemmän kuin juhannuksena.
Lannoitevalmistaja takoo voittoa
Monet maanviljelijät kärvistelevät kasvavien kustannusten ikeessä, osa pohtii koko elinkeinosta luopumista. Samalla maailman johtava lannoitevalmistaja takoo voittoja.
Kansainvälisillä markkinoilla toimiva norjalainen Yara teki heinä–syyskuussa noin 1,0 miljardin dollarin liikevoiton. Tammi–syyskuun liikevoitto oli jo 80 prosenttia muhkeampi kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.
Norjalaisella Yaralla on tuotantoa ja asiakkaita useissa maissa. Suomen markkinoilla myydyistä lannoitteista jopa 80 prosenttia tulee Yaralta.
Myös inkoolainen Westerholm kertoo käyttäneensä lähinnä Yaran lannoitteita.
– Yaralla on tosi vahva markkina-asema. Olisi toki tärkeää, että alalla olisi nykyistä paremmin kilpailua, viljelijä tuumaa.
”Lannoiteteollisuus ajaa omaa etuaan”
Kun Venäjän aloitti keväällä hyökkäyssodan Ukrainassa, Yara lopetti muun muassa ammoniakin tuonnin Venäjältä ja varoitti tuotannon pysähtymisestä ja viivästyksistä. Lannoitteiden hinnat nousivat.
Lannoitejätti itse selittää hintojen nousua kasvaneilla tuotantokustannuksilla.
– Hinnat määräytyvät globaaleilla markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Viime aikoina energian hinnan nousu on ollut suurin kustannustekijä, Yaran varatoimitusjohtaja Lars Røsæg sanoo Svenska Ylelle.
Lannoiteteollisuus on myös keskeytellyt tuotantoa ja myyntiä vuoden mittaan. Se saa EU:n maatalousalan etujärjestö Copa-Cogecan pääsihteeri Pekka Pesosen tuhahtamaan.
– Kun volyymit laskevat, hintoja nostetaan. Suomalaiset viljelijät ja kuluttajat joutuvat maksamaan laskun, kun lannoiteteollisuus ajaa omaa etuaan.
Røsæg kiistää kritiikin. Hänen mukaansa tuotantoa jouduttiin supistamaan, koska energian dramaattinen kallistuminen olisi tehnyt siitä kannattamatonta.
Voittomarginaalit liikesalaisuutena
Lannoitteiden hintojen nousun tarkastelemista hankaloittaa se, että lannoiteteollisuus ei kerro perimiään hintamarginaaleja. Kyse on liikesalaisuudesta.
– Meillä on jakelijoidemme kanssa kaikissa maissa luottamukselliset sopimukset, joita emme luovuta, Røsæg sanoo.
Suomessa esimerkiksi Hankkija myy vain Yaran lannoitteita, Yaran määrittelemillä hinnoilla.
– Olemme riippuvaisia siitä, miten Yara ohjaa tuotantoaan ja asettaa hinnat, sanoo Hankkijan osastopäällikkö Timo Särmälä.
Särmälä ei halua vastata kysymykseen siitä, kuinka suuret hintamarginaalit Hankkijalla on Yaran lannoitteissa.
Lannoitemarkkinoilla hintakilpailun jarruna ovat osaltaan myös EU:n tuontitullit, jotka rajoittavat halvempien keinolannoitteiden tuontia kauempaa maailmalta unionin markkinoille.
Ukrainan sodan myöntä EU:n komissio on ehdottanut näiden tullien väliaikaista poistamista, mutta MTK:n vilja-asiamies Max Schulman ei ole vakuuttunut.
– He ovat olleet tietoisia tästä ongelmasta vuodesta 2010 lähtien, kun me viljelijäjärjestöissä aloimme työskennellä suojatullien poistamiseksi.
Suomen valtio myi kotimaisen vaihtoehdon Yaralle
Suomessa on tuotettu lannoitteita pitkään. Siilinjärvellä on suuri fosfaattikaivos ja lannoitetehdas, joka siirtyi yrityskaupoissa Yaralle vuonna 2007. Valtio möi tuolloin osuutensa pörssilistatusta lannoitevalmistaja Kemira GrowHow'sta Yaralle.
Valtio omisti GrowHow'sta noin 30 prosentin siivun ja sai osakkeistaan noin 200 miljoonaa euroa. Norjalaisjätti osti suomalaiskilpailijan kokonaan pois pörssistä.
Hyvän tuloksen ohella Yara on on ollut avokätinen osakkeenomistajilleen, joista suurin on Norjan valtio.
Vuonna 2018 Yara jakoi osakkeenomistajilleen lähes 180 miljoonaa euroa osinkoina. Viime vuonna potti oli runsaat 830 miljoonaa euroa.
Yaraa on kritisoitu vastuunpakoilusta maanviljelijöiden ahdingossa.
– Ei pidä paikkaansa. Meillä on Suomessa 900 työntekijää, jotka tekevät työtä yötä päivää saadakseen mahdollisimman paljon tuotannosta Suomen markkinoille, varatoimitusjohtaja Røsæg tyrmää.