Maa- ja metsätalousministeriö esittää jatkoa Tenojoen lohestuskiellolle. Ministeriön mukaan Tenojoen atlantinlohen tila ei kohentunut viime kesänä eikä lohen nousumäärien kasvusta tulevana vuonna ole lupaavia merkkejä.
Tilanne on toinen vieraslaji kyttyrälohen kohdalla. Sen määrä Tenojoen vesistössä on noussut kymmenessä vuodessa muutamasta yksilöstä yli 50000:een.
Kyttyrälohen kalastuslupia ei Tenojoen varsilla silti ensi kesänäkään turisteille todennäköisesti myydä.
– Ei ole tarkoitus, että kuka tahansa saisi avoimen valtakirjan kalastaa kyttyrälohta, maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste sanoo.
Uusi lakiesitys silti mahdollistaisi vieraslajin kalastuksen paremmin kuin ennen. Tähän asti kyttyrälohta on saatu saaliiksi muun kalastuksen ohessa. Takaisin veteen vieraslajia ei lain mukaan ole saanut päästää.
Yhtenä haasteena on, kuinka kalastaa kyttyrälohta vaarantamatta Tenojoen omaa atlantinlohta. Hakasteen mukaan kyttyrälohen kalastus vaatii ´myös omat kalastustapansa.
Lakiesitys mahdollistaisi kyttyrälohen kalastuksen esimerkiksi jollekin osakaskunnalle tai kalatalousalueelle, joka voisi atlantinlohta vaarantamatta kalastaa kyttyrälohta esimerkiksi matalilla ajoverkoilla tai nuotalla.
”Atlantinlohikannat entistä heikommat”
Hakasteen mukaan Tenojoen atlantinlohikannat ovat kerätyn tutkimustiedon mukaan korkeintaan samalla tasolla kuin vuonna 2021, mahdollisesti jopa heikommalla.
– Ei siellä käytännössä ole mitään kalastettavaa tällä hetkellä.
Ministeriön mukaan ei ole myöskään mahdollista määrittää sellaista vähäistä kalastusta, joka ei olisi haitallista Tenon lohikannoille, mutta mahdollistaisi saamelaisen lohenkalastuskulttuurin harjoittamisen.
Tarkoitus on saada uusi lakiesitys eduskunnan käsittelyyn vielä ennen marraskuun puoliväliä, jotta laki saataisiin hyväksyttyä vielä ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.
Enemmän aiheesta:
Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 1.11. klo 23 saakka.