Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n mäkihyppykomitea on kovien ratkaisujen edessä. Sillä on ensi toukokuuhun saakka aikaa ehdottaa, miten mäkihypyn kilpailupaikat jaetaan vuoden 2026 olympialaisiin ja missä joukkuekilpailujen muodoissa olympiamitalit ratkotaan.
Mäkihyppykomitea koostuu 24 kilpailijamaan edustajista, joiden tehtävänä on laatia muutosehdotuksia. Niiden hyväksymisestä päättää FIS:n hallitus, mutta olympialaisten tapauksessa viimeinen sana on Kansainvälisellä olympiakomitealla KOK:lla.
KOK tiedotti tämän vuoden kesäkuussa, että vuoden 2026 Cortinan ja Milanon talviolympialaisissa miehet ja naiset kilpailevat henkilökohtaisista mitaleista samoissa lajeissa. Näin ollen jatkossa naiset mittelevät paremmuudesta normaalimäen lisäksi ensi kertaa suurmäessä.
Säännöt muuttuvat myös mitä tulee urheilijoiden määrään. Helmikuussa Pekingin olympialaisiin kelpuutettiin 40 nais- ja 65 mieshyppääjää, mutta seuraavissa viiden renkaan talvikisoissa urheilijamäärä rajataan molemmilla 50:een.
– Tämä tarkoittaa, että jos mennään nykyisillä kriteereillä, meillä on entistä vähemmän maita, FIS:n mäkikomitean puheenjohtaja Mika Kojonkoski sanoo.
Maiden urheilijamäärä pienenee?
Viime kaudella miehissä 18 maan urheilijat saavuttivat maailmancupin pisteitä. Pisteiden keruussa kuusi kärkimaata eli Itävalta, Slovenia, Saksa, Norja, Japani ja Puola erottuivat muista selvästi. Näistä jokaisella oli oikeus lähettää Pekingin olympialaisiin viisi mieshyppääjää.
Miesten joukkuemäki on ollut olympiaohjelmassa vuodesta 1988, ja kussakin joukkueessa on aina kilpaillut neljä hyppääjää. Jos isäntämaa Kiinaa ei lasketa mukaan, vain kymmenen maata sai Pekingiin neljän urheilijan joukkueen.
Painotetaan vielä: Pekingiin kelpuutettiin 65 mieshyppääjää, joista kuusi kärkimaata vei 30 paikkaa eli 46,2 prosenttia. Mikäli paikkamäärät pysyisivät samana vuoden 2026 kisoissa, kärkikuusikon 30 paikkaa muodostaisivat 50 kisalipusta 60 prosenttia.
Pekingin 11 maan joukkuekilpailu on osanottajamäärältään olympiahistorian pienin yhdessä vuoden 1988 Calgaryn kisan kanssa. Kojonkosken mukaan joukkuemäärä on saatava kasvuun seuraavissa olympialaisissa.
– Sinne pitäisi saada mukaan 14–15 joukkuetta. Silloin ei missään tapauksessa voi mennä neljällä urheilijalla. Se on täysi mahdottomuus, Kojonkoski sanoo.
On siis varteenotettava vaihtoehto, ettei nykymuotoista miesten joukkuekilpailua nähdä enää jatkossa.
– Tai sitten se hypätään kolmella urheilijalla.
– Jos halutaan lisää maita tai edes ylläpitää nykyistä lukumäärää, urheilijoita pitää olla 1–2 vähemmän per maa, Kojonkoski sanoo.
Keskikastissa ja pienemmissä mäkivaltioissa uudistus tuskin herättäisi merkittävää vastarintaa. Esimerkiksi Suomen miehet lunastivat Pekingiin vain kolme maapaikkaa.
Esimakua tulevasta
Jotta kansainvälinen kilpailu saisi joukkueiden tasolla tuulta alleen, FIS on tuonut viikonloppuna alkavaan maailmancupiin täysin uuden kilpailumuodon.
Super Team -nimellä kulkevassa kilpailussa joukkueet koostuvat kahdesta hyppääjästä, jotka hyppäävät kolme kierrosta normaalin kahden sijaan. Kahden kierroksen jälkeen kahdeksan maata jatkaa kilpailun päättävälle finaalikierrokselle.
Malli oli kokeilussa jo syyskuussa Romanian Rasnovissa järjestetyssä Grand Prix -kilpailussa, johon osallitui 13 maata. Itävalta vei voiton, Suomi ei ollut mukana.
Rasnov isännöi myös Super Team -joukkuekilpailua myös maailmancupissa 19. helmikuuta 2023. Kahdeksan päivää aiemmin kilpailumuoto debytoi maailmancupissa Yhdysvaltain Lake Placidissa.
Yhdysvalloissa ei ole kilpailtu mäkihypyn korkeinta cup-sarjaa sitten vuoden 2004.
– Yksi olympialaisissa säilymisen kriteeri on, että laji on kansainvälinen, Kojonkoski sanoo.
Super Team on kokeilussa myös naisten maailmancupissa. Siellä Japanin Zao järjestää ainoan kilpailun 14. tammikuuta 2023.
– Nyt haravoidaan, millaisilla kisamuodoilla ja millaisella quotalla (maapaikkojen määrällä) mennään seuraaviin olympialaisiin. Meillä on ensi kevääseen asti aikaa tehdä tätä, Kojonkoski sanoo.