Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Helsingissä skandinaaviset kielet ovat taas sekoittuneet vahvaan englantiin.
Suomen pääministerit ovat vuosien varrella puhuneet ruotsia, kukin tyylillään.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) puhuu ruotsia julkisuudessa harvoin, käytännössä ei koskaan. Ylen arkistoista löytyy harvoja tallenteita, joissa pääministerin kuullaan puhuvan toisella kotimaisella kielellä.
Ruotsia kuultiin esimerkiksi silloin, kun Marin valittiin SDP:n puheenjohtajaksi elokuussa 2020. Puhe kesti 15 sekuntia.
Marinin ruotsin puhuminen oli niin harvinaista, että sitä puitiin Ylen ruotsinkielisten uutisten, TV-Nytt, lähetyksessä. Sen jälkeen ruotsia ei ole juuri kuulunut.
SDP:llä on perinteisesti ollut hyvin vahva kaksikielinen tausta, ja demareiden sisarpuolue Ruotsissa on ollut Suomen demareille tärkeä tuki ja kumppani. SDP:n aiempi puheenjohtaja Antti Rinne vaali puolueen kaksikielisyyttä ja yritti puhua parhaansa mukaan ruotsia.
Myös Sanna Marin sanoi kaksi vuotta sitten Iltalehden ja Vasabladetin mukaan, että hän aikoo parantaa ruotsin kielen taitoaan. Kehnoa toisen kotimaisen kielen taitoaan hän selitti tuolloin sillä, että on asunut koko ikänsä Pirkanmaalla, jossa kaksikielisyyttä ei juuri ole.
Samalla hän sanoi, että aikoo käydä ruotsin kielen tunneilla parantaakseen kielitaitoaan ja myös sen takia, että Suomi on kaksikielinen maa.
Ruotsia ei kuitenkaan ole kuulunut, vaan niissä tilanteissa, joissa Marin olisi voinut puhua ruotsia tai häneltä on kysytty jotain ruotsiksi, hän on vastannut suomeksi tai englanniksi.
Svenska Kulturfondenin johtajan Sören Lillkungin mielestä se on sääli. Svenska Kulturfonden on säätiö, jonka tarkoitus on tukea ruotsin kieltä ja kulttuuria Suomessa.
– On liian helppo ratkaisu puhua suomea tai englantia Suomessa, tai ruotsia ja englantia, jos on suomenruotsalainen. Mielestäni pääministerin tehtäviin kuuluisi se, että osaa jollakin tavalla puhua molempia kotimaisia kieliä.
– Itsekin puhun suomea mielelläni, sujuvasti ja väärin. Olen kuitenkin joka kerta yhtä iloinen, kun saan käyttää suomen kieltä, hän jatkaa.
Suomen pääministerit ovat puhuneet ruotsia vaihtelevasti
Suomen pääministerit ovat perinteisesti puhuneet edes jonkin verran ruotsia ruotsinkielisten kollegoidensa kanssa. Osaamisen taso on ollut vaihtelevaa, ja varsinkin Suomessa suomea ja ruotsia on voitu puhua sekaisin.
Alla olevalla videolla silloinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) kommentoi vuoden 2007 vaalien tulosta.
Jutussa on videoita useista pääministereistä lähes 20 vuoden ajalta. Jokaisen pääministerin ruotsinkielinen kommentti on haastattelutilanteiden ensimmäiseen kysymykseen tullut vastaus.
Tällä viikolla Helsingissä kokoontuu Pohjoismaiden neuvosto, eli pohjoismaiden keskinäinen parlamentaarinen yhteistyöorganisaatio. Siihen osallistuu eri maiden kansanedustajia ja parlamentaarikkoja.
Monet osallistujista osaavat sen verran jotain skandinaavista kieltä, että pärjäävät keskusteluissa kollegojen kanssa.
Suomalaiset ovat puhuneet Pohjoismaiden neuvostossa ja muissa vastaavissa tapaamisissa yleensä ruotsia ja englantia.
Suomalaisten poliitikkojen ruotsin kielen osaamisella on iso, symbolinen merkitys, Lillkung sanoo.
– Sen pitäisi olla melkeinpä vaatimus, että perehtyy toiseen kotimaiseen kieleen, jos on tuollaisissa tehtävissä.
Vastaava vaatimus pitäisi olla myös ruotsinkielisillä poliitikoilla, että he puhuisivat suomea samoin vaatimuksin, hän jatkaa.
Kuluneen 20 vuoden aikana poikkeuksen pääministerien ruotsin kielen taitotasoon tekee Alexander Stubb (kok.), joka on kaksikielisestä perheestä: hänen kotonaan puhuttiin suomea ja ruotsia. Videolla hän kommentoi sitä, miksi hän ei ota ministeripaikkaa vastaan kesällä 2016.
Juttua korjattu 2.11. klo 10.10. Muotoiltu uudelleen kohta Ylen arkistoista löytyvistä tallenteista, joissa Marin puhuu ruotsia, sillä tallenteita on enemmän kuin yksi.
Juttua päivitetty 2.11. klo 10.39. Lisätty myös Vasabladet lähteeksi.
Pitäisikö poliitikkojen puhua ruotsia sujuvasti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 2.11. klo 23:een asti.