Kolmen pienen lapsen äiti miettii, miten avata muille baby blues -ilmiötä, raskaus- ja vauva-ajan ahdistusta.
– Minulle se merkitsi alakuloisuutta ja mielialan vaihtelua. Tunsin olevani yksin ja surullinen, vaikka kaiken piti juuri silloin olla maailman ihaninta. Oli paljon pelkoa ja itkuisuutta.
Kolmekymppinen Maiju muistelee, miten hormonit heittelivätkään mieltä. Hänen nimensä on muutettu, jotta vältetään leimautuminen.
Kahteen kertaan koettu, rankka baby blues -jakso ei kuitenkaan nujertanut Maijua. Nyt parvekkeella nukkuu vaunuissa kuusiviikkoinen vauva. Kolmannen lapsen kohdalla hän jo uskalsi avata suunsa ahdistuksesta ja tiesi, miten siihen saa apua.
”Kaiken piti olla maailman ihaninta”
Vaikka baby bluesilla yleisesti viitataan äidin vauva-ajan masennukseen, saa se usein alkunsa jo ennen synnytystä.
– Loppuraskaudesta iski ahdistus, miten kaikki menee ja miten minä pärjään.
Ympäristö usein olettaa, että kun vauva on syntynyt, on käsillä elämän kohokohta.
– Päällimmäisenä olikin pettymys siitä, että en tuntenut onnea, jota kaikki olivat hehkuttaneet. Olin epätoivoinen, missä se onnen tunne on? Kaiken piti olla maailman ihaninta.
Maiju tunsi syyllisyyttä, miksi hän on päättänyt tulla äidiksi, kun kerran hänestä ei ollut siihen.
Maijulla on paljon kohtalotovereita. Vastasynnyttäneistä äideistä jopa 80 % kokee voimakkaita mielialan muutoksia.
– Sosiaalinen media, isovanhemmat ja läheiset hehkuttavat tilanteen mahtavuutta. Äiti kokee häpeää ja riittämättömyyden tunnetta, kun ei itse saa riemusta kiinni, sanoo lähijohtaja Maria Kronlund Turun ensikodin baby blues -toiminnasta.
Baby bluesia kutsutaan myös hormonikyykkäykseksi. Synnytyksessä keho joutuu äärimmilleen. Sen läpi virtaa paljon hormoneja, kuten oksitosiinia ja endorfiinia. Niin paljon, että varat nollautuvat.
Kuinka tuttua vauva-ajan masennus oli Maijulle ennen ensimmäistä lasta?
– Eipä siitä viisi vuotta sitten juurikaan puhuttu. Termin olin ohimennen kuullut, mutta en osannut yhdistää sitä hormonien aiheuttamiin muutoksiin. Kuvittelin sen joksikin muuksi kuin masennusoireistoksi.
”Kesti kauan, että avasin mielenmaisemaani edes puolisolle”
Vaikka pohjimmiltaan baby blues liittyy pitkälti hormoneihin, on tilanteessa monta osatekijää.
– Äiti on saattanut olla raskauden aikana tosi väsynyt ja pahoinvointinen. Jo siltä pohjalta voi jäädä negatiivisia tunteita, muistuttaa Turun ensikodin lähijohtaja Maria Kronlund.
Synnytyskin on voinut olla hankala. Myös parisuhde muuttuu, kun perheen nuppiluku kasvaa.
Kronlundin mukaan baby blues -vauvaperhetyössä asiakkaat ovat enimmäkseen ensisynnyttäjiä, mutta on heitäkin, joilla on jo useampia lapsia.
Maiju yritti puhua neuvolassa ahdistuksestaan. Hänestä tuntui, että kaikki meni yhteen ja samaan piikkiin: äidiksi tuleminen ja iso elämänmuutos olivat selitys.
– Synnytyksen jälkeen baby blues vain paheni. Tuntui nololta puhua asiasta. Kesti kauan, että avasin mielenmaisemaani edes puolisolle. Epäonnistuminen sai minut ihan rikki.
Epätoivo vaivasi Maijua rankimmin ensimmäiset pari kuukautta synnytyksen jälkeen. Kaikkiaan alakulo seurasi häntä puolisen vuotta.
Maiju on kuitenkin ollut rohkea, eikä ole jäänyt kohtalonsa vangiksi. Ulkopuolisella avulla on ollut siinä iso merkitys.
– Halusin yrittää vielä kolmannen kerran, sillä tiesin jo, mitä tehdä toisin. Tunnistin tuntemukset, ja hain ajoissa apua.
Tapaaminen jo viikon sisällä yhteydenotosta
Korona-aika kasvatti neuvoloiden ruuhkia, ja neuvolakäyntejä myös harvennettiin. Resurssit tukea ja antaa keskusteluapua ahdistuneille vanhemmille ovat neuvoloissa olleet rajalliset.
Tähän tarpeeseen ensikodit ovat tarjonneet baby blues -tukea kymmenellä paikkakunnalla Suomessa. Esimerkiksi Turussa baby blues -toiminta on auttanut tänä vuonna jo 110 kuormittunutta vauvaperhettä.
Tärkeintä on matala kynnys avun piiriin. Se ehkäisee vaikeuksien syvenemistä.
– On ollut palkitsevaa, että olemme pystyneet tarjoamaan ensimmäisen tapaamisen jo viikon sisällä. Vauvat eivät voi odottaa, koska heille ensimmäinen vuosi on elintärkeä. Jos äidin jaksaminen tulee esteeksi vuorovaikutukselle, se voi olla iso riski vauvalle, toteaa lähijohtaja Maria Kronlund.
Myös Maiju antaa tunnustusta, että suhtautumisessa baby bluesiin on edistytty.
– Vanhemmat uskaltavat kertoa kokemuksistaan. Neuvolassakin on alettu ottaa enemmän koppia. Kyllä asiassa on menty eteenpäin 4,5 vuodessa.
Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan 3. marraskuuta kello 23:een asti.
Lisää aiheesta: