Kainuussa Suomussalmella järjestettävä metsästyskilpailu on kuohuttanut somessa ja kohua on käsitelty myös julkisuudessa.
Pienpetojen, erityisesti vieraslajien pyyntiin kannustavaa kilpailua paheksutaan, mutta samaan aikaan samoihin lajeihin kohdistuva pyynti esimerkiksi saaristossa tai Tunturi-Lapissa ei nostata someväen verenpainetta samassa määrin.
Kisan esille nostanut eläinfilosofi Elisa Aaltola pitää raivokasta keskustelua merkkinä siitä, että ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia eläinten oikeuksista.
– Siitä näkökulmasta se, että joku tekisi eläinten tappamisesta viihdettä – mitä kilpailu on – tämä on hyvin ymmärrettävä reaktio, Aaltola kritisoi.
Järjestäjälle lähetetty tappouhkauksia
Kilpailun järjestäjä Jarmo Heikkinen ei suostu haastatteluun mielellään, sillä hän on saanut kisan vuoksi jopa tappouhkauksia. Yle on nähnyt Heikkisen saamia viestejä.
– Harmittaa tämä, että keskustelussa ei tunnu enää olevan kuin musta ja valkoinen, Heikkinen huokaa.
Heikkisen mukaan viimeisimmät tappouhkaukset ovat tulleet maanantaina. Hän aikoo tehdä niistä rikosilmoituksen.
Aaltolan mukaan tämä kertoo ennen kaikkea sosiaalisen median keskustelukulttuurista. Hän sanoo itsekin saavansa uhkauksia ja asiatonta kommentointia osakseen.
– Se on totta kai väärin. Aina pitäisi puhua ihmisille kunnioittaen ja itse olen aina korostanut, että vain asiallista palautetta kannattaa antaa. Valitettavasti somekeskusteluissa, oli aihe mikä tahansa, usein asiat ryöpsähtävät.
Facebook-päivityksessään Aaltola pyysi ihmisiä antamaan ”asiallista palautetta” kilpailua järjestäjälle, Suomussalmen kunnalle ja Kainuun ely-keskukselle.
WWF palkitsi saariston pienpetokampanjan
Suomen metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors harmittelee keskustelun saamaa riitaista luonnetta. Hän muistuttaa, että kyse on täysin laillisesta toiminnasta.
– Pienpetopyyntikilpailuja on ollut kymmeniä vuosia. Ehkä tämä sosiaalinen media ja tällainen kuplautuminen on yksi tekijä siihen, että tällainen asia saa näinkin kohtuuttomat mittasuhteet, Grenfors pohtii.
Petokisat herättävät vastustusta, mutta pienpetoja, erityisesti minkkiä ja supikoiraa pyydetään Suomessa muutenkin kuin harrastuksen vuoksi.
Esimerkiksi saaristossa supikoirapopulaatioita on pyritty metsästämään viimeiseen yksilöön asti saarissa pesivän lintukannan suojelemiseksi. Rahoittajana on maa- ja metsätalousministeriö.
Petopyyntiä tekevä Saaristoluonnon hoito- ja suojeluyhdistys sai toiminnastaan tänä kesänä WWF Suomen Panda-palkinnon. Ylä-Lapissa puolestaan metsästetään ammattimaisesti kettuja, joka valtaa elintilaa erittäin uhanalaiselta naalilta.
Näitä kampanjoita vastaan ei ole noussut valtakunnan mediassa uutiskynnyksen ylittäneitä somemyrskyjä.
– Meille ei ole tullut yhtään tällaista kriittistä palautetta, pelkästään hyvää. Työmetodi on sama, koirat etsivät petoja ja pedot tapetaan metsästyksen keinoin, kertoo Saaristoluonnon hoito- ja suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Tommy Arfman.
Arfmanin mukaan niin saariston kuin Ylä-Lapinkin kampanjat ovat puhtaasti luonnonhoidollista toimintaa, jolla on laaja hyväksyntä. Kilpailemiseen hänkin suhtautuu varauksellisesti.
”Mäyrää ei Suomussalmelta tavata”
Aaltolan mielestä petokilpailun ongelma on myös siinä, että kilpailussa käytetään epäeettisiä pyyntimenetelmiä kuten luolapyyntiä ja metsästys kohdistuu esimerkiksi kettuun ja mäyrään, jotka eivät ole vieraslajeja.
Kisan järjestäjän Jarmo Heikkisen mukaan mäyrä on jäänyt kisan lajilistalle, vaikka sitä ei Suomussalmen korkeudella esiinnykään. Hänen mukaansa yhdeksänä vuotena hänen järjestämässään pienpetopyynnin joukkue-SM kilpailussa ei ole tapettu yhtään mäyrää. Muissa pienpetokilpailussa myös mäyrä on ollut saaliina.
Heikkisen mukaan kilpailun ajatuksena ei ole missään nimessä tappamisella ilakointi. Hänen mukaansa erityisesti vieraspetojen minkin ja supikoiran levittäytyminen alueelle aiheuttaa huolta. Suomussalmella pyytäjäkuntaa ei omasta takaa ole kovin paljoa, ja kilpailu on ollut hyvä tapa houkutella metsästäjiä riistanhoitotyöhön.
Samoilla linjoilla on myös Metsästäjäliiton Ere Grenfors. Hänen mukaansa pienpetopyynnin hyödyt luonnon monimuotoisuudelle on tutkitusti osoitettu.
– Pienpetojen pyyntikilpailu on minun mielestä vain yksi tapa motivoida tähän tärkeään luonnonhoitotyöhön, joka on luonnonsuojelupiireistäkin aika vahvasti jo tunnustettu. On ihan selkeää tutkimusnäyttöä siitä, että tästä on luonnon monimuotoisuudelle hyötyä, Grenfors sanoo.
Juttua muokattu 7.11. klo 21.34: Vaihdettu jutun pääkuva.
8.11. kello 18.45 Juttua täsmennetty: Suomussalmen pienpetokilpailu kulkee SM-kisan nimellä. Pienpetopyynnissä on järjestetty myös muita kilpailuja muualla Suomessa. Täsmennetty kohtaa, jossa puhutaan mäyrän esiintymisestä. Jutussa puhuttiin aiemmin Kainuusta, kun kyse oli Suomussalmesta.