Keski-Suomen kunnissa talousnäkymät ovat ensi vuoden jälkeen synkkenemässä.
Korkojen ja hintojen nousu sekä Ukrainan sodan vaikutukset talouteen ovat pakottamassa kuntia leikkaamaan menojaan.
Ensi vuonna sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialuille valtion rahoittamaksi.
Myös tämä muutos luo säästöpaineita kunnille, koska vielä ei tiedetä, miten kuluja tasataan valtion ja kuntien välillä.
Korkea veroprosentti vaikuttaa vielä
Syy ensi vuoden ylijäämäisiin talousarvioihin on vanhoissa kuntaveroprosentissa.
Ensi vuonna 2023 kunnat saavat poikkeuksellisesti verotuloja vielä korkeammilla, vuoden 2022 veroprosenteilla.
– Tämä saa aikaan sen, että ensi vuosi 2023 on poikkeuksellisen hyvä, mutta kun katsotaan seuraaviin taloussuunnitelmakauden vuosiin 2024–2026, niin esimerkiksi toiminnan ja investointien rahavirta heikkenee selvästi. Tämä tarkoittaa paineita veroprosentin korottamiseen tai lainanoton lisäämiseen, tarkentaa johtaja Sanna Lehtonen Kuntaliitosta.
Esimerkiksi Hankasalmella edessä on ensi vuonna merkittäviä leikkauksia talouden tasapainottamiseksi siitä huolimatta, että kunnan talousarvio on vielä runsaat 400 000 euroa ylijäämäinen.
Tilanne on samankaltainen monissa Suomen kunnissa.
Sote-uudistuksen vaikutukset selviävät ensi syksynä
Valtionosuuksien tasaaminen lopullisesti kuntien ja hyvinvointialueiden välillä leikkaa huomattavasti kuntien rahoitusta tulevina vuosina.
Sote-uudistuksen ja hyvinvointialueiden perustamisen vaikutukset kuntien talouteen selviävät vasta ensi vuoden syksyllä.
– Kuntien talousjohtajat joutuvat tällä hetkellä tekemään talousarvioita tosi kinkkisessä tilanteessa, Lehtonen huomauttaa.
– Vasta syksyllä 2023 meillä on euromääräinen tieto, paljonko soteuudistuksella ja hyvinvointialueitten perustamisella on vaikutusta esimerkiksi Hankasalmen, Jyväskylän, Muuramen tai minkä tahansa muun kunnan talouteen, hän lisää.