LAB-ammattikorkeakoulussa medianomiksi opiskeleva Maikki Sanikkainen on helmikuussa lähdössä Lahdesta vaihto-opiskelijaksi Belgiaan.
Yliopisto-opiskelijat ovat syyslukukaudella matkustaneet ulkomaille vaihtoon yhtä ahkerasti kuin ennen pandemiaa, mutta ammattikorkeakouluissa ulkomaille lähtöä suunnitellaan nihkeästi, kerrotaan Opetushallituksesta.
Maikki Sanikkainen pohtii, että maailman tilanne pitää yllä epävarmuutta. Päätös ulkomaille lähtemisestä ei siksi ole niin helppo.
– Ehkä koronan jälkeen yhä kuumottelee, meneekö suunnitelmat mössöksi. Ehkä on sellainen epävarmuus vielä jäänyt maailman tilanteesta.
Suomeen tulijoita liki tuplasti enemmän
Tänä syksynä suomalaisista korkeakouluista on lähtenyt yhteensä noin 3 200 opiskelijaa ulkomaille yli kaksi kuukautta kestävälle opiskelijavaihto- tai harjoittelujaksolle.
Vastaavasti Suomeen on syyslukukaudella 2022 tullut lähes 5 800 opiskelijaa ulkomaisista korkeakouluista. Tänne tulleiden opiskelijoiden määrä on niin korkea, ettei sota näytä suuresti vaikuttaneen opiskelijoiden halukkuuteen tulla Suomeen.
Yli 60 prosenttia Suomesta lähtijöistä opiskelee yliopistoissa. Opetushallituksen ennakkotietojen mukaan kuilu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä lähtöhalukkuudessa kasvaa jatkossakin.
Tieto paikasta tulee myöhään
Maikki Sanikkainen sai tiedon Belgiaan lähdöstä perjantaina, mutta kaikki luokkatoverit eivät ole vieläkään saaneet päätöstä vaihtoon pääsemisestä.
Sanikkainen epäilee, että viime tipassa tiedottamisessa on kyse myös organisaatioiden varovaisuudesta. Pandemian aikana ehdittiin tottua siihen, että asiat lykkääntyvät ja muuttuvat lyhyellä varoitusajalla.
Myöhään saatu tieto vaihto-opiskelupaikasta hankaloittaa valmisteluja.
– Vaihtomaasta on hommattava kämppä ja irtisanottava nykyinen asunto Suomessa. Lisäksi on tukien hakemiset, pakkaaminen ja elämän järjestäminen ylipäätään.
Vaihto-oppilaaksi lähtevän on huomioitava oma talous. On laskettava matkakustannukset ja tietysti elämä maksaa ulkomaillakin.
Sanikkainen saa tukia Kelalta ja lisäksi Erasmukselta, joka on Euroopan unionin vaihto- ja yhteistyöohjelma.
Hankala hakuprosessi
Belgiaan lähteminen ei viivästytä mediasuunnittelua opiskelevan Maikki Sanikkaisen valmistumista. Vaihtoon lähdön mahdollisuus on hänen mielestään huomioitu LAB-ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmassa hyvin.
– Hain itse jo keväällä, mutta nyt syksylläkin pystyi hakemaan.
Hakuprosessi oli hänen mielestään hankala ja sekava.
– Ei ollut ihan selvä, mihin voi hakea.
Hänestä parasta hakuprosessissa oli haaveilu siitä, että pääsee ulkomaille, näkee erilaisia asioita ja tapaa uusia ihmisiä.
– Olen Belgiassa viisi kuukautta. Tarkoitus on elää ja hankkia uusia kokemuksia.
Huippuvuodet ovat kaukana
Korkeakouluopiskelijoiden into lähteä ulkomaille vaihtoon romahti jo ennen koronaa.
Ennen vuotta 2017 Suomesta lähti vuosittain ulkomaanjaksoille yli 10 000 opiskelijaa. Lähtijöitä oli suunnilleen saman verran yliopistoista ja ammattikorkeakouluista.
Opetushallituksen mukaan huippuvuosista ollaan yhä kaukana.
Laskeva trendi on ollut ammattikorkeakouluissa selvästi jyrkempi kuin yliopistoissa. Vuosina 2016–2019 ammattikorkeakouluopiskelijoita lähti vaihtoon 33 prosenttia vähemmän kuin aiemmin. Yliopistoissa vastaava luku oli 16 prosenttia.
Korkeakouluissa on huomattu epävarman maailmantilanteen hillitsevän intoa lähteä Suomesta vaihtoon, mutta muuten sodalla ei näytä olevan vaikutusta Suomesta lähtevien opiskelijoiden tilanteeseen.
Tämän tunnistaa myös Maikki Sanikkainen.
– Tietysti sotatila kuumottaa nyt yleisesti. Varmaan se voi näkyä Belgiassa esimerkiksi hintojen nousuna tai vastaavana.