Kymenlaakson hyvinvointialue on hahmotellut suuntaviivoja tarvitsemilleen kymmenien miljoonien eurojen säästöille.
Aluehallituksen puheenjohtaja Nina Braskin mukaan varsinaista säästölistaa ei ole tehty, mutta suuntaviivoja on vedetty.
Hyvinvointialue ei aio järjestää yt-neuvotteluja, eikä hakea säästöjä juustohöyläperiaatteella. Myöskään niin sanottuja shokkitoimenpiteitä, eli esimerkiksi äkillisiä terveysasemien sulkemisia ei ole näköpiirissä.
– Nämä ovat selvät linjaukset, joihin emme ala, Nina Brask sanoo.
Hyvinvointialueen pitäisi pystyä leikkaamaan menojaan 77 miljoonalla eurolla seuraavien kolmen vuoden aikana. Ensi vuonna palvelut pitäisi pystyä järjestämään 25 miljoonaa euroa halvemmalla. Vuonna 2023 menoja olisi pystyttävä leikkaamaan niin ikään 25 miljoonalla ja vuonna 2024 27 miljoonalla eurolla.
Sihteereitä voitaisiin ehkä palkata
Nina Braskin mukaan säästöjen saamiseksi on tarkoituksena hillitä henkilöstömenoja. Käytännössä se voisi tarkoittaa Braskin mukaan esimerkiksi sihteerien palkkaamista, jolloin lääkäreiden paperityöt vähenisivät. Henkilöstöä ei aiota vähentää.
– Sihteeripalvelut on Kymsoten aikana ajettu alas. Mielestäni lääkäreiden pitäisi päästä tekemään lääkäreiden työtä, ja hoitajien hoitajan työtä, Brask sanoo.
Nina Braskin mukaan on väistämätöntä, että myös palveluverkkoa joudutaan tarkastelemaan. Palveluverkkoselvitys käynnistyy todennäköisesti ensi vuonna. Päätöksiä asiasta ei kuitenkaan vielä ole.
– Meidän täytyy koko Kymenlaakson alueella tunnistaa, missä meillä on palvelutarvetta, ja minkä tasoista se on.
Taloustilanteen oltava tiedossa
Yhtenä isona asiana Nina Braskin mukaan on toimiva tietotuotanto.
– Ei ole mikään salaisuus, että esimerkiksi Kymsoten osalta raportointi ei ole pelannut ollenkaan, edes keskiverron vertaa. Tietotuotannon asiat pitää saada ajan tasalle, että talousluvut tulevat oikea-aikaisesti aluehallitukselle, ja pystymme seuraamaan niitä todellisen tilanteen mukaan, emmekä jälkikäteen.
Nina Braskin mukaan ajatuksena on tehostaa toimintatapoja. Esimerkiksi perusterveydenhuolto ei Braskin mukaan palvele kymenlaaksolaisia tällä hetkellä riittävällä tavalla.
– Se tarkoittaa sitä, että sitten päivystyksessä ollaan jonoksi asti, ja sieltä siirrytään erikoissairaanhoitoon, eli käytetään raskaita palveluita. Se tarkoittaa, että meidän on satsattava matalaan päähän.
Braskin mukaan muutokset eivät tapahdu tammikuun ensimmäisenä päivänä, vaan ensi vuoden aikana tullaan luultavasti käymään läpi, millä tavalla perusterveydenhuoltoa pystytään parantamaan.
Valtuutettujen puheissa on noussut esiin myös omalääkäripalvelu, jota tullaan luultavasti Braskin mukaan selvittämään.
Talousarvio tulee olemaan miinuksella
Nina Braskin mukaan on väistämätön tosiasia, että Kymenlaakson hyvinvointialue tulee tekemään ensi vuodelle miinusmerkkisen talousarvion. Talousarviokokous järjestetään 20. joulukuuta.
– Käytämme kaiken ajan hyväksemme, koska valtion rahoitus vahvistuu vasta niin myöhään. Haluamme kääntää kaikki kivet ja tehdä päätöksiä vasta, kun meillä on mahdollisimman hyvä ja oikea tieto olemassa, Brask sanoo.
Hyvinvointialue on Braskin mukaan ollut valtioon yhteyksissä taloustilanteensa vuoksi. 77 miljoonan euron vaje ja sen syyt on esitetty kuntaministeri Sirpa Paaterolle. Myös valtionvarainministeriöön on viestitetty asiasta.
Viimeisimpien laskelmien mukaan valtio aikoo avustaa Kymenlaakson hyvinvointialueen toimintaa vuodessa noin 760 miljoonalla eurolla. Lopullinen rahoitus tarkentuu vielä.
– Valtionkin pitää herätä siihen, että tämä rahoitus ei riitä. Katsotaan, korjaantuuko valtion rahoitus vielä. Voihan se olla, että tilanne muuttuu.
Tahtotilana olisi, ettei hyvinvointialueen tarvitsisi hakea lisärahoitusta.
– Jos hakisimme valtiolta lisärahoitusta, meille asetettaisiin tiettyjä ehtoja. Sen jälkeen olisimme pikkuisen lieka jalassa. Näemme ensi vuoden aikana, pystymmekö tekemään tarvittavat toimet, ettemme joutuisi turvautumaan lisärahoitukseen, Brask sanoo.
Myös Kymsoten aikaisia kehittämissuunnitelmia on Nina Braskin mukaan tarkoitus jatkaa, ja katsoa, mitkä niistä toimivat. Kymsoten tekemiä talouden tasapainottamistoimenpiteitä aiotaan perata läpi, jotta nähdään, ovatko säästöt olleet todellisia.
Aiheesta aiemmin: