Australiassa kaakkoisrannikolla on satanut tänä vuonna niin paljon, että se alkaa vaikuttaa jo paikallisten mielenterveyteen, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.
Etenkin väkirikkaalla Uuden Etelä-Walesin osavaltion alueella sään ääriolosuhteet tuskastuttavat: muutama vuosi sitten kärsittiin erittäin pahasta kuivuudesta, vuosina 2019–2020 koettiin ennätyksellisiä pensaikko- ja maastopaloja, ja nyt parin viime vuoden aikana sateet ja tulvat ovat koetelleet alueen asukkaita ja luontoa pahoin.
Vaikka Australia onkin aina ollut sään ääri-ilmiöiden maa, asiantuntijoiden mukaan ilmastonmuutos aiheuttaa sen, että nämä ääri-ilmiöt voimistuvat ja niitä tulee entistä useammin. Alueella on nyt käynnissä jo neljäs laaja tulvakatastrofi yksin tämän vuoden aikana. Tulvissa on saanut surmansa jo yli 30 ihmistä ja tuhansia koteja on tuhoutunut asuinkelvottomiksi.
Jatkuvat, ajoittain rankat sateet ovat jälleen loka-marraskuun vaihteessa johtaneet laajoihin tulviin Uuden Etelä-Walesin suurimpien kaupunkien ulkopuolella, uutistoimisto Reuters raportoi.
Paikalliset meteorologit lisäksi varoittavat, että pahempaa voi vielä olla tulossa, sillä sateiden ennakoidaan jatkuvan tulevina kuukausina. Taustalla vaikuttaa ilmastonmuutoksen ohella muun muassa sääilmiö La Niña, joka Australiassa lisää nimenomaan sateiden ja hirmumyrskyjen mahdollisuutta.
Lachlan- ja Murrumbidgee-joet tulvivat yli äyräiden
Viime viikonloppuna pelastusviranomaiset evakuoivat Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa ihmisiä ja karjaa, samalla kun kaupunkien suojaksi rakennettiin tulvavalleja hiekkasäkeistä. Uutistoimisto Reutersin mukaan eri puolilla osavaltiota oli annettu yli sata tulvavaroitusta.
Maaseudulla, noin viiden tunnin ajomatkan päässä Sydneystä sijaitsevassa Forbesissa Lachlan-joki oli tulvinut niin, että lukuisat asuinrakennukset ja yritykset olivat jääneet veden valtaan. Lachlan-joen pinnan odotettiin nousevan tulvien seurauksena korkeimpaan lukemaan 70 vuoteen.
Myös Murrumbidgee-joen pinta lähellä noin 70 000 asukkaan Wagga Waggan aluetta nousi korkeammalle kuin kymmeneen vuoteen.
Osavaltion tulvavahingoista vastaava ministeri Steph Cooke varoitti, että vaikka alueella sateet ovat ainakin hetkellisesti hiipuneet, etenkin jokien alajuoksulla sijaitsevat kylät ja kaupungit olivat yhä vaarassa jäädä tulvavesien alle.
Australian itäosissa on nyt käynnissä jo neljäs laaja tulvakatastrofi yksin tämän vuoden aikana. Tuhansia ihmisiä on jäänyt kodittomiksi ja seudulla yleinen maatalouselinkeino on kärsinyt valtavia tuhoja.
Viranomaiset ovat ilmoittaneet vähintään kahden miljardin Australian dollarin eli noin 1,3 miljardin euron hätäpaketista joko tulvan tuhoamien kotien kunnostamiseksi tai joissain tapauksissa tulville alttiilta seuduilta pois muuttamiseksi.
Asiantuntijat: Mielenterveys koetuksella
Britannian yleisradioyhtiö BBC:n haastattelemasta Rebecca Graysta tuntuu, että Australian Sydneyssä on satanut koko vuoden. Eikä hän erityisen väärässä ole.
”Tuntuu, kuin eläisin päivääni murmelina. Herään, ja sataa, on pimeää ja on kylmää, uudelleen ja uudelleen ja uudelleen.”
Sydneyläinen Rebecca Gray BBC:lle
Tämän vuoden puolella Sydneyssä on satanut noin 170 päivänä tähän mennessä, sateisia päiviä on siis ollut enemmän kuin poutaisia. Ja vaikka vuotta on vielä jäljellä, kaupungissa rikottiin jo viime kuussa vuosittaisen sademäärän ennätys.
– Emmekä me vain hiuksenhienosti sitä ohittaneet, vaan ennätys on täydellisesti murskattu. En ole koskaan nähnyt mitään tällaista, kommentoi Australian yleisradioyhtiö ABC:n meteorologi Tom Saunders BBC:lle. Kaupungissa on satanut kuluvan vuoden aikana yhteensä yli 2,3 metriä vettä.
Ja sää tosiaan käy ”kansallisen mielialan” päälle, sanoo tutkija ja kliininen psykologi Kim Felmingham BBC:lle.
Jatkuvilla sateilla on Felminghamin mukaan ensinnäkin biologinen vaikutuksensa, kun pilvinen sää estää auringonvaloa – mikä paitsi vähentää onnellisuushormonina tunnetun serotoniinin määrää, myös vaikuttaa uneen. Sateesta seuraa muutoksia myös käyttäytymiseen: se saattaa vähentää ihmisten ulkonakäymistä, mikä vähentää liikkumista ja toisaalta myös sosiaalisia kontakteja, joilla kummallakin on vaikutuksensa hyvinvointiin.
Toinen toistaan seuraavien ääri-ilmiöiden, kuivuuden, pensaikkopalojen ja tulvien seuraukset alueen asukkaiden mielenterveydelle voivat olla dramaattisia, varoittavat mielenterveyden ammattilaiset.
– Ihmiset eivät saa mahdollisuutta toipua välillä, kommentoi kliininen psykiatri Cybele Dey Doctors for the Environment Australia -järjestöstä BBC:lle. Deyn mukaan etenkin ihmisille, jotka ovat kohdanneet useampia luonnontuhoja, kyse ei ole vain vaikutusten summasta, vaan ne kasvavat myös korkoa.
Vuonna 2020, eli useampia katastrofeja sitten, tehty koko Australian laajuinen tutkimus paljasti, että 55 prosenttia vastaajista oli kohdannut ainakin yhden luonnonkatastrofin. Määrä on viime vuosien katastrofien myötä todennäköisesti kasvanut.
Samassa tutkimuksessa kävi ilmi, että yhdellä neljästä vastaajasta esiintyi luonnonkatasfrofin kohtaamisesta aiheutuvaa traumaperäistä stressihäiriötä.
Aiheesta lisää:
Tällaisia ongelmia seuraa, jos maapallo lämpenee kaksi eikä vain puolitoista astetta