31-vuotias Anna-Reetta Mikkonen oli sinkku vielä alkuvuodesta, mutta sitten hän päätti osallistua Maajussille morsian-ohjelmaan löytääkseen elämänkumppanin.
Mikkonen on 3-vuotiaan lapsen äiti ja hän työskentelee kotitilallaan Kiviapajalla. Mikkonen etsi kumppania, joka jakaisi arjen ja maatilan työt hänen kanssaan.
– Ei ole helppo yhtälö, kun yhdistetään maatalous, lapsi ja elämänkumppanin etsiminen. Ajattelin, et jos en tässä vaiheessa uskalla ilmoittautua ohjelmaan, niin koska uskallan, kysyy Mikkonen.
Mikkonen sanoo, ettei ole katunut ohjelmaan osallistumista.
– Kokemus oli ihan huikea, hyvin erilaista verrattuna siihen, mitä arki on normaalisti. Ei ole tavallista, että kolme ihanaa miestä ilmestyy viikoksi tänne maatilalle.
Farmiviikolla oli paljon tunteita ilmassa
Viikon aikana kolme puolisoehdokasta yöpyi tilalla ja teki osittain maataloustöitä. Jokainen heistä kävi vuorollaan myös Mikkosen kanssa treffeillä tilan ulkopuolella. Treffipaikkoina olivat Punkaharju, Savonlinna ja Sulkava.
Mikkonen kertoo lähteneensä etsimään tositarkoituksella sydämellistä ja samanhenkistä elämänkumppania. Mikkonen kertoo tehneensä valinnan sydäntään kuunnellen.
– Mieheltä odotan huumorintajua, rohkeutta ja hänen on hyvä olla pieni hassuttelija, kuten itsekin olen. Minulla oli eräästä puolisoehdokkaasta tietty tunne, joka sitten vahvistui farmiviikolla, kertoo Mikkonen.
Mikkonen valitsi kolmesta ehdokkaasta yhden, jonka kanssa tutustuminen jatkuu. Mikkosen valittu on 30-vuotias Kalevi, jonka kanssa aikaa on vietetty kesästä lähtien. Konnevedeltä kotoisin oleva Kalevi on myös vahvasti mukana Mikkosen tilan töissä.
Emme kerro Kalevin toivomuksesta hänen sukunimeään. Myös ohjelmassa puolisoehdokkaat esiteltiin vain etunimillä.
Ohjelmaan osallistuessa Mikkoselle itselleen tuli yllätyksenä tunteiden myllerrys ja osin myös hämmennys.
– Ohjelman kuvaukset olivat todella hektiset ja tunteita oli paljon ilmassa. Tunteet vakiintuivat puolison valintaa kohti, kuvailee Mikkonen.
Takaisin kotitilalle Kiviapajalle
Niilolan tilalla Kiviapajalla asuvat myös Mikkosen vanhemmat ja hänen nuorempi siskonsa. Käytyään lukion ja armeijan Mikkonen valmistui sairaanhoitajaksi ja työskenteli alalla jonkin aikaa.
Palattuaan Kiviapajalle hän hankki itselleen vielä toisen ammatin ja valmistui muutama vuosi sitten agrologiksi.
Mikä lopulta sai Mikkosen palaamaan takaisin Kiviapajalle?
– Kyllä se on tämä elämäntapa, johon olen tottunut: eläimet, luonto ja ympäristö. Työpäivät eivät ole kahdeksasta neljään, vaan saattavat olla hyvinkin pitkiä. Jokainen päivä on ihanan erilainen ja pidän kovasti omasta arjestani. Olen melko topakka ja toimeentarttuva, naurahtaa Mikkonen.
Mikkosen tilalla on lypsykarjaa, vasikoita, metsää ja vuokramökkejä.
Kiviapajan kylä on hiljentynyt kovasti siitä, minkälainen se oli Mikkosen lapsuuden aikoihin.
– Tämä on hyvin rauhallinen kylä, ei löydy montaa asukasta. 15 kilometrin päässä Lohikoskella on huoltoasema, pieni ruokakauppa ja alakoulu, kertoo Mikkonen.
Sulkavalle on matkaa noin 40 kilometriä, mutta Suomen suurin järvi Saimaa on tilalta vain muutaman sadan metrin päässä
Sukupolvenvaihdoksia tehdään, mutta varsinaista tilastoa ei ole
Maatilojen sukupolvenvaihdoksia tehdään Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa vuosittain yhteensä satakunta.
Tänä vuonna maaseutuyrittämisen neuvontajärjestöön ProAgriaan on tullut talouden epävarmuudesta huolimatta tullut kyselyjä sukupolvenvaihdokseta aiempien vuosien tapaan.
Nuoren viljelijän aloitustukea maksetaan kuitenkin vain muutamalle tilalle. Tuen maksamisen ehtona on laaja puutarha- tai maataloustuotannon harjoittaminen, metsätaloutta ei hyväksytä tuen myöntämiseen.
– Tuen myöntämisen ehdot ovat todella tiukat: tehdään yrittäjätulolaskelma ja maatalouden osuus yrittäjätulosta pitäisi olla 25 000 euroa vuodessa. Se on todella teoreettinen laskelma ja katsotaan vain maataloutta, kertoo asiantuntija Matti Lyömiö ProAgria Etelä-Savosta.
Peltopinta-alan on oltava melko suuri, että vaatimus tuen saamiseksi täyttyy. Lyömiön mukaan peltoa pitäisi olla vähintään 60-70 hehtaaria, että aloitustukea voidaan myöntää.
ProAgria Keski-Suomi on ollut vuosittain mukana 50-60 maatilan sukupolvenvaihdoksessa. Tilastoa ei ole siitä, kuinka moni omistajanvaihdoksista toteutuu.
– Osa tilojen sukupolvenvaihdoksista menee heti toteutukseen, mutta osa jää pohdintaan. Päätoimisten kotieläintilojen omistajienvaihdoksissa talouden epävarmuus vaikeuttaa oleellisesti uusien yrittäjien tulevaisuuden suunnittelua, kertoo palvelupäällikkö Hannu Laitinen ProArgia Keski-Suomesta.
Kannattaako maatalous Suomessa
Anna-Reetta Mikkonen uskoo maatalouteen ja siihen, että suomalaista ruokaa arvostetaan jatkossakin.
– Tulevaisuus näyttää, onko maatalous kannattavaa. Jos ihan mahdottomaksi menee, on tilalla onneksi metsää ja vuokrahuviloita, joten voin tehdä työkseni muuta. Olen koulutukseltani myös sairaanhoitaja, eikä sekään työ ole täysin poissuljettu, kertoo Mikkonen.
Mikkosen arkeen kuuluu muun muassa eläinten hoitoa ja ruokkimista sekä lehmien lypsämistä.
– Keväisin ja kesäisin teen peltohommia. Tietysti myös siivoan vuokrahuviloita ja keskustelen vuokralaisten kanssa.
Mikkonen vakuuttaa, että aikoo asua kotitilallaan Kiviapajalla, eikä helpolla muuta sieltä pois.
– Suomalainen luonto on valtavan kaunis. Voin lähteä keräämään mustikat aamupuuroon lähimetsästä. Tai voin hypätä kotitilalla olevien hevosten selkään ja lähteä ratsastamaan. Päivääkään en vaihtaisi pois, sillä jokainen päivä on maatilalla ihanan erilainen. Täällä ei ole minuuttiaikataulua, kertoo Mikkonen.
Voit keskustella aiheesta 21.11. klo 23.00 saakka.