Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Katso, miltä uusinta uutta edustava alakoulu näyttää – Opetushallitus tyrmää yleisen harhaluulon avoimista oppimistiloista

Joensuuhun valmistuneen Karsikon koulun oppilaat kiittelevät sitä, ettei työrauhan takaavia seiniä ole unohdettu modernista koulusta. Nykyään koulun on taivuttava moneen.

Joensuussa lokakuussa avatun uuden Karsikon koulun oppilaat kuvailevat modernia rakennusta selvästi väistökoulua viihtyisämmäksi ja rauhallisemmaksi.

Suomeen rakennetaan nyt alakouluja, joissa kuljetaan sukkasillaan ja käytävien tilalla on isoja auloja.

Monessa uudessa koulussa on vähennetty perinteisten luokkahuoneiden määrää, mutta kokonaan niistä ei ole luovuttu.

Opetushallituksen laatimat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ohjaavat rakentamaan kouluista monipuolisia. Rakentamisessa on syytä huomioida esimerkiksi ergonomia, siisteys ja sisäilman laatu.

Perusteissa ei kuitenkaan neuvota esimerkiksi luopumaan luokkahuoneista.

Opetushallituksen opetusneuvos Tiina Luomanen kertoo kuulleensa väitteitä, joiden mukaan Opetushallitus ohjaisi rakentamaan paljon avoimia tiloja kouluihin.

– Se ei pidä paikkansa. Opetuksen järjestäjät, kuten kunnat ja kaupungit, päättävät koulutilojen käytännön toteutuksesta paikallisesti, Luomanen sanoo.

Karsikon koulun aulatila, jossa on kiipeilytelinä ja sohvia.
Joensuun Karsikon koulussa käytävät on korvattu isoilla aulatiloilla. Kuva: Ari Haimakainen

Opetushallituksen yliarkkitehti Roope Rissasen mukaan uusimmat alakoulut ovat vanhoja kouluja avarampia. Se johtuu kuitenkin pääasiassa isoista aulatiloista ja yhdisteltävistä opetustiloista.

– Jos jotain koulurakentamisen trendejä pitää sanoa, niin sukkakoulut ja käytävättömät koulut ovat yleistyneet, Rissanen kertoo.

Niin sanotussa sukkakoulussa kuljetaan ilman kenkiä, mikä lisää siisteyttä ja rauhallisuutta.

Osa opettajista haluaa opettaa yhdessä

Joensuussa lokakuussa avattu uusi Karsikon koulu kuvastaa vallitsevaa koulurakentamisen trendiä. Alakouluikäiset oppilaat kulkevat uudessa rakennuksessa sukkasillaan ja luokkatiloista pääsee suoraan kiipeilytelineillä ja pingispöydillä kalustettuihin auloihin.

Välillä luokkatilojen seinät avataan siten, että aulasta ja useammasta luokasta muodostuu yksi jättimäinen opetustila.

Karsikon koulun vs. rehtori Tero Kemiläisen mukaan nykyaikaisessa alakoulussa opetustiloja on pystyttävä muokkaamaan tarpeen mukaan.

– Avoimuus, muunneltavuus ja kiireettömyys olivat sellaisia asioita, jotka otimme jo suunnittelun alussa tapetille. Joka sektorissa on avattavia luokkatiloja, jotta yhteisopettajuus onnistuu tarvittaessa.

Kemiläisen mukaan osa koulun opettajista haluaa opettaa yhdessä kollegan kanssa lähes koko ajan, kun taas toisille pienemmät opetustilat ovat tarpeellisia.

Kolmasluokkalaiset laskevat matematiikkaa pulpeteilla luokkahuoneessa Joensuussa.
Myös perinteisille noin 20 oppilaan luokkahuoneille on edelleen tarvetta. Kuva: Ari Haimakainen

Pienet lokerot ihastuttavat

Karsikon koulussa sekä oppilaat että opettajat kiittelevät sitä, ettei seinien rajaamista pienistä tiloista ole kokonaan luovuttu. Ne takaavat työrauhan.

– Vaikka tuossa vieressä on toinen luokka, näiden seinien läpi ei kuulu mitään, 3A-luokkaa käyvä Vuokko Vihavainen iloitsee.

Myös opetussuunnitelman perusteissa muistutetaan työrauhan tarpeesta. Tilat, välineet ja materiaalit sekä kirjastopalvelut pyritään saamaan oppilaan käyttöön niin, että ne antavat mahdollisuuden myös itsenäiseen opiskeluun, perusteissa lukee.

Karsikon koulun 3A-luokan opettaja Merja Jukarainen tietää, miksi koulun taipuminen myös pieniin ja rauhallisiin tiloihin on keskeistä.

– Meillä on erilaisia oppijoita. Osa tarvitsee keskittymisen rauhaa ja nyt heille on pieniä, ihania lokeroita, joista saa oven suljettua.

Karsikon koulun 3A-luokan opettaja Merja Jukarainen näyttää oppilas Lenni Korpisalolle, miten matematiikantehtävä ratkaistaan.
Karsikon koulun 3A-luokan opettaja Merja Jukarainen opastaa Lenni Korpisaloa matematiikassa. Kuva: Ari Haimakainen

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 11. marraskuuta kello 23:een saakka.

Enemmän aiheesta:

Nämä opettajat vetävät 83 oppilaan ryhmää yhdessä tilassa eivätkä vaihtaisi entiseen – nyt he kumoavat 5 sitkeää myyttiä nykykoulusta

Lapset ja opettajat oireilevat avokoulujen melussa – lasiseinät toivat opiskelurauhan yli 900 oppilaan kouluun Hämeenlinnassa

Hattulan koulukuviot tyrmistyttävät koululaisten vanhempia ja opettajia: ”Yhteen oppimisympäristöön laitetaan 90 lasta