Tämä aamu on ollut monelle nuorelle yksi tähänastisen elämän jännittävimmistä. Ylioppilastutkintolautakunta julkaisi syksyn uusien ylioppilaiden nimet, ja vuosia kestänyt lukiotaival on tullut päätökseen.
Lukioon kuuluu paljon pänttäämistä, kursseja ja koeviikkoja. Lopulta kaikki vuosien aikana opittu tieto pitäisi vielä puristaa järkevään muotoon ylioppilaskokeessa.
Ei ihme, että moni kokee lukiotaipaleen raskaaksi.
– Kyllä siihen ehdottomasti stressi kuuluu, ja ihan jokaisella, toteaa Tampereen Tammerkosken lukion oppilas Aliisa Turunen.
Torstaiaamuna hän odottelee monen muun tavoin lukion käytävällä pian julkaistavia tuoreiden ylioppilaiden nimiä. Edessä on vielä 20 minuuttia jännitystä.
Vähemmän kyyneleitä, enemmän onnellisuutta
Aliisa Turunen kertoo päättäneensä yläasteen huippuarvosanoin. Huipussaan olivat myös stressitasot: arvosanojen tuomat suorituspaineet olivat hiljalleen vieneet ilon opiskelusta.
Lukion alussa hän päätti tehdä asiat toisin. Turunen halusi tietoisesti vähentää suorituspaineita, ja päätti lähestyä opiskelua eri tavalla kuin ennen.
– Hyvät arvosanat eivät tuoneet minulle onnellisuutta. Lähdin kokeilemaan sitä eri tavalla: mitä jos olisin ensin onnellinen, ja katsoisin, mitä arvosanoja sitä kautta tulee.
Nyt takana on kolme ja puoli vuotta lukiokursseja, joiden arvosanoihin hän ei olisi välttämättä ollut tyytyväinen vielä yläasteella.
Välillä kokeista tuli nelonen, välillä ysi.
– Yläasteella olisin varmaan itkenyt, jos olisin saanut arvosanaksi seiskan. Lukiossa olen ollut siitä ihan ylpeä. Olen ylpeä siitä matkasta, mitä koin seiskaan pääsemiseksi sen sijaan, että olisin itkenyt matkan ysiin, Turunen sanoo.
Olen ylpeä siitä matkasta, mitä koin seiskaan pääsemiseksi sen sijaan, että olisin itkenyt matkan ysiin.
Aliisa Turunen
Kun suorittaminen jäi taakse, Turunen oppi katsomaan arvosanoja uudella tavalla. Numerot kertovat vain sen, kuinka mielenkiintoinen kurssi oli meneillään juuri siinä vaiheessa elämää.
– Jos kurssi ei kiinnostanut, oli mielestäni ihan luontaista, että sieltä tuli viitonen tai nelonen. Jos se taas oli kiinnostava, oli kiva, jos sieltä tuli kasi tai ysi.
Lukiolainen, muista ottaa myös rennosti
Turuselle musiikki ja taideaineet ovat lähellä sydäntä. Ne auttoivat myös läpi lukiovuosien.
– Koin, että siitä tuli rentoutta kouluviikkoon. Erilaiset kivat tunnit helpottivat arkea todella paljon ja antoivat motivaatiota mennä kouluun, hän kertoo.
Turunen haluaa muistuttaa uusia lukiolaisia monipuolisten kurssivalintojen merkityksestä. Sopiva opiskelutahti yhdistettynä sopivaan määrään mieluisia aineita auttaa jaksamaan haastavampienkin kurssien läpi.
– Kannattaa ottaa vastaan kaikki mahdollisuudet, mitä lukiossa tarjotaan. Eli sanoa enemmän kyllä, jos vain on jaksamista, ja oikeasti ottaa taideaineita, vaikka et kokisi olevasi niissä kovin hyvä tai ne eivät kiinnostaisi. Ne ovat todella iso helpotus siellä välissä.
Turunen muistuttaa myös, että yläasteeseen verrattuna lukio antaa aivan erilaiset mahdollisuudet suunnitella omaa elämää. Lukujärjestys ja koulupäivien pituus ovat omissa käsissä.
Kirjoitusten jakaminen kevensi työtaakkaa
Tampereella aamun hämärä alkaa hälvetä, ja kello lähestyy yhdeksää. Aliisa Turunen saa aivan pian tietää ylioppilaskirjoitusten tulokset.
Ylioppilaskirjoitukset Turunen kirjoitti kolmessa eri vaiheessa. Viiden aineen kirjoitusten jakaminen useampaan osaan helpotti suorittamista.
– Ei päähän määräänsä enempää tietoa mahdu, eli on aivan turha yrittää sinne liikaa änkeä, hän naurahtaa.
Nykyään moni lukiolainen suorittaa lukion pidemmällä aikavälillä perinteisen kolmen vuoden sijaan. Aliisa Turunen itse opiskeli kolme ja puoli vuotta, vaikka valmiudet myös lyhyempään aikaan olisi olleet.
Päätös pidemmästä opintotaipaalesta oli helppo.
– En vielä tiennyt, mihin haluan jatko-opiskelemaan, ja se antoi minulle lisäaikaa miettiä ja ottaa mukavia kursseja vielä enemmän. Koulunkäynti tuntui todella paljon kevyemmältä, eli se oli todella hyvä päätös, hän toteaa.
Lopulta kello lyö yhdeksän, ja Turunen saa kauan kaivatut tulokset. Hän on tuore ylioppilas.
– Oman tason mukaista, tyytyväinen saa olla, hän summaa tuloksiaan.
Ihan vielä hän ei pääse painamaan valkolakkia päähänsä, vaan juhlat odottavat joulukuun alussa. Nyt mietinnässä ovat jatko-opinnot. Turunen kertoo puntaroivansa taidealan ja apuvälineteknikon uran välillä.
Tammerkosken lukion ovet Turunen sulkee lähtiessään lähes viimeistä kertaa. Lukio muovasi suorituspaineisesta yläkoululaisesta itseään ja omia tunteitaan kuuntelevan opiskelijan, joka todisti, että myös rennosti ottamalla voi pärjätä.
– Olen todella tyytyväinen omaan lukiomatkaani. Tein siitä omannäköiseni.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 11.11. kello 23:een saakka.
Enemmän aiheesta: