Suomessa järjestettävät kansainväliset talvilajien huipputapahtumat sijoittuvat kilpailukalenterissa marraskuulle, jolloin sääolosuhteet ovat totutusti olleet kisajärjestäjien puolella.
Keski-Euroopassa tilanne on erilainen, minkä takia monet talvilajien huiput saapuvatkin valmistautumaan kisarupeamaan Pohjois-Suomen otollisiin olosuhteisiin.
Kotimaan hiihtosirkus käynnistyi viime viikonloppuna Vuokatissa, josta se siirtyy täksi viikonlopuksi Muonion Olokselle. Marraskuun pikkupakkaset ja viime talvelta talteen otettu säilölumi ovat mahdollistaneet mainiot olosuhteet hiihtäjille, joita Oloksella odottaa valkoinen maa ja viiden kilometrin mittainen latu.
Rukan maailmancupin tarkkailukisana toimiva Olos on aiempina vuosina ollut Venäjän ja Valko-Venäjän maajoukkueiden suosiossa. Tänä vuonna tilanne on kuitenkin toinen, sillä vallitsevan maailman tilanteen takia kummankaan maan joukkueita ei kansainvälisillä kisaladuilla nähdä.
Laajan venäläishiihtäjien kattauksen korvaavat tänä vuonna monet eurooppalaiset maajoukkueet, kuten Saksa ja Itävalta sekä Federico Pellegrinon ja Fransesco De Fabianin Italia. Näiden lisäksi Oloksella leireilee ja kilpailee Emil Iversenin ja Simen Hegstad Krügerin tähdittämä Norjan miesten maajoukkue, lukuun ottamatta ykköstykki Johannes Hösflot Kläboa.
Oloksen kovimmat ulkomaalaiset naishiihtäjät ovat norjalaiset Helene Marie Fossesholm ja Anna Svendsen sekä Itävallan Teresa Stadlober. Myös Pekingin olympialaisten naisten parisprintin Saksan voittajatiimi Victoria Carl ja Katharina Hennig ovat mukana Oloksella.
Suomen lisäksi myös Norja ja Ruotsi ovat vahvasti esillä ennen maailmancupkautta, sillä Oloksen ja Rukan maailmancupin välisellä viikolla järjestetään kovatasoiset kilpailut Norjan Beitostölenissä ja Ruotsin Bruksvallarnassa, jonne osa hiihtäjistä matkaa.
Vaikka Beitostölenin hiihtobaanat ovat kunnossa, niin kahden ja puolen tunnin ajomatkan päässä Sjusjöenissä tilanne on toinen. Kansainvälinen ampumahiihtoliitto IBU nimittäin perui marraskuun lopulle suunnitellun IBU Cupin aloituskilpailuviikonlopun lumen puutteen takia. Sekä Sjusjöen että Beitostölen sijaitsevat molemmat noin Lappeenrannan korkeudella.
Oloksen kisojen kilpailujohtajan Vesa Virkkusen mukaan Pohjoismailla on iso rooli alkukauden kisakalenterissa, koska olosuhteet ovat kunnossa.
– Puhutaan paljon energiakriisistä, ja lumen tekeminen voi olla jatkossa kalliimpaa. On tärkeää, jos on luonnostaan kylmää ja luonnonlunta, eikä sitä tarvitse tehdä keinotekoisesti ja siirrellä paikasta toiseen.
– Rukan maailmancupin avaus marraskuun lopussa on idioottivarma olosuhteiltaan, Virkkunen jatkaa.
Näin ei ole esimerkiksi Italiassa, jossa Milanon kaupunkimiljööseen suunniteltu hiihdon sprinttikilpailu jouduttiin siirtämään Livignon hiihtopyhättöön. Tämän marraskuussa tehdyn päätöksen taustalla vaikuttaa juuri Virkkusen mainitsema energiakriisi, sillä FIS kertoo tiedotteessaaan, että tapahtuman kustannukset olisivat nousseet liian korkeiksi.
Säilölumi mahdollistajana
Kun puhutaan Suomen hyvistä olosuhteista, niin puhutaan riittävästä lumesta ja pakkasesta, joka on lumen säilyvyyden edellytys. Levin alppihiihdon maailmancupin kilpailunjohtajan Petri Tuomikosken mukaan on yksi asia, joka mahdollistaa Levin kisat, vaikka luonnonlunta ei marraskuussa olisikaan tarpeeksi.
– Kaiken tämän mahdollistaa se, että meillä on säilölunta valtavasti. Ilman sitä Levillä jouduttaisiin perumaan kilpailut.
Levin maailmancupin kilpailua on järjestetty vuodesta 2008 lähtien ja kilpailu on jouduttu perumaan kolmesti lumen puutteen takia: vuosina 2007, 2011 ja 2015. Myös tuuli on aiempina vuosina ollut Levin riesana. Mikä on tämän vuoden lumitilanne ennen maailmancupin kilpailua?
– Meiltä ei lumi pääse loppumaan. Vaikka tulisi lämmin jakso, niin meillä on riittävä määrä lunta. Tarvittaessa voidaan kemikaaleilla, lähinnä suolalla kovettaa rinnettä.
Yhteensä 16 eri maan maajoukkeet ovat harjoitelleet marraskuun alusta lähtien Levillä. Olosuhteet valmistautumiseen ovat erinomaiset.
Alppilajien maailmancup starttasi tuttuun tapaan Söldenissä, mutta vain miehet pääsivät kilpailemaan, sillä naisten kilpailu peruttiin huonojen sääolosuhteiden takia.
Kilpailuja on jo peruttu kolmelta viikonlopulta: Söldenin naisten suurpujottelu, Zermatt-Cervinian syöksylaskut ja Lechin paripujottelut. Naisten maailmancupin kausi starttaa siis Levillä.
Zermatt-Cervinian ja Lechin kilpailut peruttiin ennen kisaviikonloppua, koska rinne oli liian pehmeä lämpimän kelin ja sateen takia. Söldenin naisten suurpujottelu puolestaan peruttiin kisaviikonlopun aikana, koska varhain kilpailun aamuna satoi märkää lunta, joka pehmitti rinteen. Söldenin kilpailu siirrettiin Semmeringin kisaviikonloppuun joulukuun lopulle. Zermatt-Cervinian ja Lechin kilpailuja ei korvata uusilla.
Suomessa kilpailut mahdollistaa säilölumi. Lunta säilötään myös Euroopassa, mutta Tuomikosken mukaan esimerkiksi yhtälö lumesta ja plusasteista ei toimi.
– Keski-Euroopassa pystytään säilömään lunta. Lechissäkin on ollut säilölunta paripujottelua varten, mutta jos keli on +15 astetta, säilölumi ei yksistään riitä. Ja kun se lumi lyödään lämpimään maahan, niin sulaminen on rajua.
Kisajärjestäjät kärsivät eniten
Alppihiihtosirkus kiertää luonnollisesti paikoissa, joissa on otolliset olosuhteet lajille, tässä tapauksessa lumiset. Sääolosuhteet voivat muuttua hetkessä, eikä kilpailun perumiseen lopulta voida vaikuttaa, jos kilpailun läpikäyminen on mahdotonta.
Ski Sport Finlandin toimitusjohtajan Iiro Kaukoniemen mukaan urheilijat, joukkueet ja henkilöstö ovat tottuneet kisojen peruuntumiseen, mutta hän korostaa päätöksen ajankohtaa.
– Sillä on merkitystä, milloin peruutus tapahtuu. Jos valmistautuminen ja latautuminen on jo tehty, silloin peruuntumisella on isompi merkitys.
– Jos esimerkiksi Pohjois-Amerikkaan mennään ja kisa peruuntuu, ei kukaan korvaa matkamenoja, Kaukoniemi jatkaa.
Taloudellisesti kisan perumisella on isompi vaikutus kisajärjestäjään kuin urheilijoihin. Maailmancupia kiertää monenkokoisia maajoukkueita, joista Suomi on pienimmästä päästä. Taloudelliset menetykset ovat Kaukoniemen mukaan suhteessa joukkueen kokoon.
– Maajoukkueet häviävät saman prosentuaalisen määrän omasta budjetistaan, olipa joukkue minkä kokoinen tahansa. Toki isommissa joukkueissa voi olla isompaa taloudellista puskuria tällaisia tilanteita varten, Kaukoniemi sanoo.