Hallituksen erimielisyydet saamelaiskäräjälaista puhkesivat tällä viikolla näkyväksi riidaksi. Tässä helpossa jutussa kerromme, mistä saamelaiskäräjissä ja laissa on kyse.
1. Saamelaiskäräjät on saamelaisten korkein poliittinen elin
Saamelaiskäräjät päättää asioista, jotka liittyvät saamelaisten kieleen, kulttuuriin ja asemaan alkuperäiskansana.
Suomalaisviranomaisilla on velvollisuus neuvotella käräjien kanssa asioista, jotka vaikuttavat merkittävästi saamelaisiin tai heidän kotiseutuunsa. Tällaisia ovat esimerkiksi alueelle suunnitellut kaivoshankkeet tai perinteiseen lohenpyyntiin liittyvät asiat.
Saamelaiskäräjät päättävät eduskunnan sille vuosittain myöntämien varojen käytöstä.
Saamelaiskäräjillä on 21 jäsentä ja neljä varajäsentä, jotka valitaan vaaleilla neljän vuoden välein.
2. Saamelaiskäräjälaki määrittelee sen, ketkä voivat äänestää ja asettua ehdolle vaaleissa
Lakiesityksen kiistanalaisin asia on, kenellä on oikeus päättää saamelaisten asioista.
Kuka tahansa ei saa äänestää saamelaiskäräjien vaaleissa. Saamelaiskäräjälaki määrittää, kuka saa asettua ehdolle ja äänestää. Joidenkin mielestä määritelmä on liian tiukka ja toisten mielestä liian väljä.
Nykyisessä laissa ihminen voidaan määritellä saamelaiseksi kielen, historiallisten väestörekistereiden lappalaismerkintöjen tai vanhempien vaalioikeuden perusteella. Lain mukaan saamelaiseksi määritellyillä on oikeus osallistua vaaleihin.
Esitetty uusi laki korostaisi kielen merkitystä ja rajaisi vaalioikeuden niille, joiden isoisovanhemmat ovat saamenkielisiä. Vaalioikeuden saisivat myös he, joiden vanhemmista yksi on merkitty äänioikeutetuksi lain voimaantulon jälkeisissä vaaleissa.
Lakimuutoksen myötä myös koko nykyinen vaaliluettelo laitettaisiin uusiksi.
Muutosten myötä osa nykyisistä listalla olijoista poistettaisiin, ja tämä herättää tunteita niin kansanedustajissa kuin osassa saamelaiskäräjien nykyisistä jäsenistä.
Osa saamelaiskäräjien äänestäjistä ei ole toisen osan mielestä saamelaisia. Heidän mielestään saamelaisiksi tunnistautuvia henkilöitä on päässyt äänestämään saamelaiskäräjävaaleissa ”porsaanreiän” kautta. Porsaanreiällä he tarkoittavat esi-isän lappalaismerkintää historiallisissa dokumenteissa, joka nykyisen saamelaiskäräjälain mukaan oikeuttaa ääneen.
Keskusta on asettunut sen joukon taakse, joka voisi menettää saamelaiskäräjälain muutoksen myötä äänestysoikeuden.
3. Esitys pitäisi viedä eduskuntaan ensi viikon aikana tai laki ei valmistu tällä hallituskaudella
Keskusta jätti lakiesityksen pöydälle torstaina. Puolueen ministereillä on nyt kaksi päivää aikaa tutustua lakiesitykseen ja muihin siihen liittyviin papereihin.
Käytännössä esitys voidaan pöydätä vielä toisen kerran, mutta enempää sitä ei voi lykätä. Jos tämä hallitus haluaa viedä lain maaliin, sen pitäisi viedä esitys eduskuntaan ensi viikon aikana.
Voit keskustella aiheesta 12.11. kello 23:een asti.