Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Vyöruusua vastaan on jo alettu rokottaa yliopistosairaaloissa – THL vasta pohtii lisäämistä kansalliseen rokoteohjelmaan

Vyöruusuun sairastuu arviolta joka kolmas. Uusi ja tehokas vyöruusurokote saapui Suomen markkinoille vuosi sitten, mutta saatavuutta rajoittaa sen kova hinta.

Kädet pistävät piikkiä toisen olkavarteen.
Kova kysyntä maailmalla on vaikuttanut siihen, että uutta vyöruusurokotetta on saatu Suomeen vasta viime syksystä alkaen. Kuvituskuva. Kuva: Hollandse Hoogte/Shutterstock/All Over Press

Vyöruusu on lisääntymässä, sillä ihmiset ikääntyvät ja esimerkiksi reuman hoitoon on tullut uusia tehokkaita lääkkeitä, jotka kasvattavat vyöruusun riskiä.

– On myös arveltu, että korona ja koronarokotteet lisäävät vyöruusun puhkeamista, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektiolääkäri Veli-Jukka Anttila.

Arvioiden mukaan noin kolmasosa väestöstä saa vyöruusun jossain vaiheessa elämäänsä, yleensä 60 ikävuoden jälkeen. Tarkkaa tietoa sairastuneiden määrästä ei ole.

Rokotus syöpää sairastaville

Esimerkiksi kantasolusiirtopotilailla on tavanomaista suurempi riski sairastua vyöruusuun. Kahden vuoden sisällä operaatiosta joka viidennelle puhkeaa vyöruusu.

– Se vaatii usein myös sairaalahoitoa, ja osa potilaista päätyy teho-osastolle asti, Veli-Jukka Anttila kertoo.

Yliopistosairaaloissa on alettu rokottaa syöpää sairastavia potilaita autologisen kantasolusiirron jälkeen.

– Rokote on todettu tälle ryhmälle erittäin kannatettavaksi ja kustannusvaikuttavaksi, sanoo Turun yliopistollisen keskussairaalan infektiotautien vastuualueen johtaja, ylilääkäri Jarmo Oksi.

Uusi ja tehokas rokote on kallis

Se, että sairaalat ovat alkaneet antaa vyöruusurokotteen syöpähoitojen jälkeen, on poikkeuksellista. Yleensä sairaalat eivät kustanna kansallisen rokotusohjelman ulkopuolisia rokotteita.

Vuosi sitten Suomen markkinoille tullut uusi ja tehokas vyöruusurokote on erittäin kallis. Kahden piikin satsi maksaa yli 400 euroa. Sairaaloissa on kuitenkin katsottu, että vielä kalliimpaa on hoitaa vyöruusuun sairastuneita syöpäpotilaita.

– Suurin ongelma vyöruusuissa on pitkäaikainen kiputila, joka vaatii sairaalahoitoa ja kipulääkehoitoa. Vaikea kiputila voi kestää jopa kuukausia, Veli-Jukka Anttila sanoo.

Tehys uppsägningsbuss står parkerad utanför T-sjukhuset vid ÅUCS.
Tyksissä tehdään vuosittain 30-40 autologista kantasolusiirtoa. Kuva: Isabel Nordberg / Yle

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on juuri käynnistänyt selvityksen, pitäisikö vyöruusurokote ottaa kansalliseen rokotusohjelmaan. Tällä hetkellä THL:llä ei ole minkäänlaista suositusta vyöruusurokotteen käytöstä.

– Kun tämä rokote on jo markkinoilla ja rokoteteho on hyvä, niin ymmärrän, että sitä on kiirehditty antamaan näille hyvin rajatuille ryhmille, sanoo erikoistutkija Heini Salo THL:n infektiotaudit ja rokotukset -yksiköstä.

Työ valmistuu ensi vuonna

THL:n alaisen Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) tehtävänä on arvioida vyöruusurokotteen hyödyt ja haitat kansallisesti. KRAR voi antaa esimerkiksi suosituksen rokotuksen käytöstä ikäperusteisesti tai tiettyä tautia sairastaville. Jos rokote pääsee rokotusohjelmaan, se kustannetaan valtion budjetista.

Työ on tarkoitus saada valmiiksi ensi vuoden aikana.

– Tämä on meidän prioriteettilistallamme ihan ykkönen. Toiveena on, että saisimme tämän jo pitkälle valmiiksi kesään mennessä, Heini Salo kertoo.

Tästä löydät tietoa siitä, miten rokote päätyy kansalliseen rokotusohjelmaan.

Ylilääkäri Jarmo Oksi kertoo vyöruusurokotteesta

Kansallisen rokotusohjelman vuosibudjetti on noin 30 miljoonaa euroa. Sillä rahalla kustannetaan kaikki Suomessa kansalaisille ilmaiseksi annettavat rokotukset. Mikäli asiantuntijat suosittelisivat vyöruusurokotetta rokotusohjelmaan, rokotemomentin rahat eivät pitkälle riittäisi.

– Se on hyvin kallis rokote, mutta voi olla riskiryhmiä, joille se kannattaa antaa, THL:n erikoistutkija Heini Salo sanoo.

Tyksin infektiotautien ylilääkäri Jarmo Oksin mukaan vyöruusurokotteisiin suhtaudutaan eri maissa eri tavalla, mutta yleensä vyöruusuun tautina on suhtauduttu vakavasti.

– Esimerkiksi USA:ssa ja Saksassa suositellaan, että yli 60-vuotiaat ottaisivat vyöruusurokotteen. Saksassa suositellaan rokotetta jo 50-vuotiaille, jos on tiettyjä perussairauksia, kuten diabetes.

Muiden maiden rokotussuositukset löydät tästä.

Veli-Jukka Anttila HUSista sanoo, että on myös olemassa väestötason tutkimuksia siitä, kuinka paljon vyöruusurokote vähentää sairastavuutta. Ei kuitenkaan ole tietoa siitä, kuinka paljon rokote vähentää sairastuvuutta muissa suuren riskin potilasryhmissä kuin kantasolusiirtopotilailla.

Anttila arvelee, että teho olisi vähintään samaa luokkaa.

– Autologisilla kantasiirtopotilaille on tehty iso tutkimus, ja heillä rokote vähensi vyöruusutapauksia noin 70 prosenttia.

Voit keskustella aiheesta 16.11.2022 kello 23:een asti asti.

Lue lisää aiheesta:

Vyöruusu voi aiheuttaa invalidisoivaa hermosärkyä - nyt vyöruusuun tulossa tehokas rokote

Vuosien piinan aiheuttavaan tautiin keksitty rokote tuli vihdoin suomalaistenkin ulottuville