Hattulalainen Päivi Lindstedt setvii moniväristä valoköynnöstä kotinsa etupihalla. Ulko-oven vieressä päivystää suuri, valaistu lumiukko, ja piharakennuksen kattoa reunustaa vilkkuva väriketju. Muutamassa pensaassa on jo valonauhoja, ja joulupukkihahmo kapuaa kuistilta kohti savupiippua.
– Heti tulee semmoinen jouluolo, ja kyllä mä ajattelen, että tänä vuonna pistän vielä paremmaksi kuin viime vuonna.
Lindstedtin pihan jouluvalokoristelut ovat tämän syksyn osalta vasta alussa, mutta kun kaikki valot tuikkivat, omakotitalo muuttuu kiinnostavaksi kohteeksi.
– On niin kivaa, kun ihmiset käyvät katsomassa ja ihastelemassa, ehkä jotkut vähän kauhistelemassa, sanoo Lindstedt
Myös janakkalaisen Satu Pudaksen kotipiha on jo vuosia loistanut valoisana ennen joulua. Pienen kylätien varrella olevasta miljööstä koristevaloineen on tullut nähtävyys.
– Oikeastaan kaikki kommentit ovat olleet hyviä ja ihmiset ovat iloisella mielellä, sanoo Pudas.
Kausivalot kuluttavat sähköä
Tänä vuonna ennätyslukemiin noussut sähkön hinta vaikuttaa kausivalojen polttamiseen. Suurin osa nykyaikaisista kausivaloista on led-valoja ja niiden sähköteho on vain muutaman watin luokkaa, joten yksittäisen kausivalon sähkönkulutus on pieni.
Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva neuvoo kuitenkin kuluttajia ajastamaan kausivalot ja välttämään niiden polttamista sähkönkäytön huippuaikoina.
Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski neuvoo pienentämään sähkön käyttöä vastaavasti samaan aikaan jossain toisessa kohteessa, jos tänäkin vuonna kaipaa jouluvaloja ja haluaa pitää ne päällä esimerkiksi illansuussa.
– Voi vähentää kulutusta esimerkiksi tv:n käytöstä kotona, ehdottaa asiantuntija Suur-Uski.
Kausivaloharrastajat ovat pohtineet sähkönkulutusta
Sähkönsäästökampanja vaikuttaa myös intohimoisten jouluvaloharrastajien valokauteen.
Satu Pudas sytyttää tänä vuonna oman pihansa tuhannet tuikut vasta kaksi viikkoa ennen joulua ja sammuttaa ne viikon kuluttua joulusta. Jouluvalokausi on huomattavasti aikaisempia vuosia lyhyempi. Pudaksen kaikki valot ovat led-valoja.
– Meillä ei ole sähköhellaa tai sähkösaunaa. Emme myöskään lämmitä sähköllä. Tänä vuonna en tietenkään polta jouluvaloja niin pitkään kuin menneinä vuosina. Laitan vain tämän talon edustan, sanoo Pudas.
Päivi Lindstedt puolestaan on päättänyt lämmittää sähkösaunaa tänä vuonna aikaisempaa vähemmän, jotta hän voi paremmalla omallatunnolla polttaa kausivaloja.
– Nämä vievät aika vähän sähköä. Lisäksi valot ovat päällä vain muutaman tunnin illassa, sanoo Lindstedt.
Kausivalot tuovat toivoa valoisammasta ajasta
Loppuvuodesta Suomessa on hämärää ja pimeää suurimman osan vuorokaudesta, joten pienikin valon tuike luo tunteen valoisuuden lisääntymisestä.
THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen on ansioitunut mielenterveyden asiantuntija, joka tutkii muun muassa valon ja kaamosoireiden yhteyttä.
Partosen mukaan koristeiksi tarkoitetut kausivalot ovat niin himmeitä, että ne eivät saa kehossa aikaan valosta johtuvia fysiologisia reaktioita, mutta ne saattavat aiheuttaa hyvää mieltä ja lisätä toivoa valoisasta vuodenajasta.
– Silloin pimeyttä jaksaa kantaa paremmin. Ehkä siinä on myös ajatus, että valoisuus lisääntyy, kun pimein aika vuodesta on ohitettu.
Harrastajalle jouluvalot tuovat nimenomaan iloa.
– Kun on näin harmaata ja pimeää, niin on ihana katsoa vilkkuvia värivaloja. Siitä tulee hyvä mieli, sanoo Päivi Lindstedt.