VENETSIA. Kesän alkaessa Joel Pohjanpalo ei tiennyt, missä syksy käynnistyisi. Mitä pidemmälle mentiin, sitä epätodennäköisemmältä vaihtoehdolta Bayer Leverkusen näytti.
Oli kulunut liki yhdeksän vuotta siitä, kun saksalaisjätti Leverkusen oli hankkinut lupaavan Pohjanpalon HJK:sta.
Pian seurasiirron jälkeen alkoi lainojen kierre, joka leimasi suomalaisen koko uraa Leverkusenissa. Aalen, Düsseldorf, HSV, Union Berlin ja viimeisenä vielä turkkilainen Rizespor olivat väliaikaisia koteja, laina kerrallaan.
Taustalla tehtailtiin jo kovaan tahtiin lähtöä.
– Lopulta se, mitä seura haluaa tulevilta vuosilta sekä se, millaiseen osaan he halusivat minut, tekivät päätöksen aika helpoksi. Halusin siirtyä Veneziaan pelaamaan, Pohjanpalo sanoo.
Leverkusenissa jatkaminen oli varteenotettava vaihto pitkälle kesään, vaikka muitakin kosiskelijoita oli. 16 maalia 33 ottelussa Turkin pääsarjasta pudonneessa joukkueessa eivät riittäneet Leverkusenille, mutta kiinnostivat seuroja niin Bundesliigassa kuin muissakin eurooppalaisissa pääsarjoissa.
– Venezia oli jo ihan alussa kyselemässä, mutta ainakaan siinä kohtaa he eivät olleet suostumassa taloudellisiin vaatimuksiin. Siirtoikkuna meni pidemmälle ja pidemmälle, ja kai Jessekin jonkun hyvän sanan sanoi seuralle, Pohjanpalo arvelee viitaten maajoukkuetoveri Jesse Joroseen, italialaisseuran maalivahtiin.
Yli satavuotias Venezia on ollut suuremmassa suosiossa kuin koskaan, vaikka sen parhaasta saavutuksesta – Italian cupin voitosta – on kulunut jo 81 vuotta. Viime vuonna joukkue palasi korkeimmalle sarjatasolle 19 vuoden tauon jälkeen.
Edellisen pääsarjavierailun jälkeen oli tapahtunut paljon. Kolmen konkurssin ja alasarjoissa vietetyn reilun vuosikymmenen jälkeen seura siirtyi uuteen omistukseen vuonna 2015. Sittemmin se on tarrannut kaksin käsin kiinni kotikaupunkinsa ikoniseen maineeseen.
Viime vuonna huolellinen markkinointikampanja sosiaalisessa mediassa pohjusti pelipaitajulkaisun, joka nousi jalkapallomaailman hitiksi. Varastot myytiin tyhjiksi tunneissa ja Venezian uusi nousu sai unelma-alun kansainvälisen huomion myötä. Muotilehti GQ otsikoi leijonista maailman muodikkaimpana jalkapalloseurana.
– Huomaa, että meillä on amerikkalaiset omistajat. Se paistaa läpi toiminnasta, Pohjanpalo toteaa.
Pohjanpalolle kaikki on vielä verrattain uutta, koska siirrosta on kulunut vasta pari kuukautta.
Leverkusen oli ollut hyökkääjän koti lähes koko aikuisiän, vaikka Bundesliiga-otteluita sen paidassa kertyi vain 22. Merkittävä osansa siinä oli epäonnisilla loukkaantumisilla, mutta samaan aikaan tie pelaavaan kokoonpanoon tukittiin uudelleen ja uudelleen.
Horisontissa häämöttänyt tavoite joukkueen avauskokoonpanon paikasta siirtyi aina aavistuksen eteenpäin.
– En sanoisi, että siitä oli vaikeaa päästää irti, mutta kyllä se merkin jättää pelaajaan, jos on pelannut pitkään samassa seurassa, Pohjanpalo miettii.
– Jossain vaiheessa täytyy hyväksyä se, että se on ehkä liian pitkän työn takana. Nyt lähdetään siitä liikkeelle, että nostetaan Venezia Serie A:han ja päästään toteuttamaan unelmaa Italiassa. Kaikista paras paikka on, kun pääsee siirtymään seuraan ykköshyökkääjän asemassa. Nyt sain juuri sellaisen lähtökohdan.
Putoamisesta takapakkia haaveille
Vain parin kilometrin päässä pahimmista turistirysistä on hiljaista. Puistoissa ja kahviloissa on rauhallista, läsnä on pelkkiä paikallisia.
Täällä sijaitsee myös Venezian stadion. Sekin on ainutlaatuinen, sillä vesistöt ympäröivät sitä kolmella laidalla. Tyyntä äänimaisemaa rikkoo ainoastaan pienen veneen moottori, kun kaksi vanhempaa herrasmiestä köröttelee keskusteluunsa uppoutuneena kohti toisessa päädyssä sijaitsevaa satamaa.
Venezian PR-väki osoittaa muun muassa uuden banderollin suuntaan. Sitä koristaa uusi logo, joka muistuttaa tyypillisen urheiluseuralätkän sijasta enemmän designer-vaatemerkkiä. Sekin on osa seuran tämän hetken imagoa.
Pelipaidat ovat edelleen niin haluttuja, että uudet rajoitetut erät myydään yleensä loppuun jo ennakkotilauksilla, eivätkä välttämättä ennätä edes kaupungin keskustan myymälöihin.
– Seuran luoma someilmiö ja se, että pelipaidat menevät kuumille kiville, on totta kai hieno juttu. Sinänsä tämä on aika romanttinen futisseura. Peleihin mennään veneellä ja stadionilta lähdetään veneellä. Aika ainutlaatuinen paikka pelata futista.
Pohjanpalo poseeraa tottuneesti, kun seuran työntekijät kiiruhtavat esittelemään stadioniin tehtyjä parannuksia. Sisään mahtuu vajaat 12 000 katsojaa, tarpeeksi pienelle kaupungille, jonka turistihenkisyys on samalla aiheuttanut soraääniä pitkäaikaisten paikallisten kannattajien keskuudessa – etenkin nyt, kun seura pelaakin taas divarissa.
Putoaminen takaisin Serie B:hen tapahtui siis nopeasti, eikä jatkokaan ole ollut hohdokas, sillä syksy on ollut vaikea. Marraskuuhun tultaessa päävalmentaja sai jo potkut, kun Venezia olikin kakkosliigan sarjataulukon häntäpäätä.
Myös Pohjanpalon maalit ovat olleet niukassa, kun joukkueen suoritukset kentällä eivät toistaiseksi ole vastanneet hohdokkaita puitteita ja kiillotettua imagoa. Pohjanpalo on osunut 12 ottelussa kaksi kertaa.
Serie B oli jo käynnissä, kun Pohjanpalon siirrosta uutisoitiin. Kentällä oli totuteltava taktiseen ja tiiviisti puolustavaan italialaiseen jalkapalloon, jonka avulla vastustajat onnistuivat heti alkukaudesta rankaisemaan Veneziaa haparoinnista. Harjoitukset kestivät pidempään kuin Saksassa, mutta eivät ehkä olleet yhtä intensiivisiä, ja kentän ulkopuolellakin oli uutta opittavaa.
Kopissa jo kolme suomalaista
Kaupungin ääri-idässä sijaitsevalta stadionilta matka kohti ruuhkia taittuu pitkin rauhallista rantapromenadia. Tuuli pitää 24-asteisen iltapäivän pääosin viileänä, varsinkin pienemmillä sivukujilla, joihin auringon lämpö ei edes pääse osumaan. Pohjanpalo sanoo, että toistaiseksi kelit ovat olleet liiankin lämpimiä. Venetsialaisten aamujen sumu tuntuu mukavammalta ja talven sateet toivottavasti pehmentävät myös kenttiä.
Kävellessä vastaan tulee monta Venezian logolla varustettua muovipussia, mutta varsin vähän italiaa puhuvia ohikulkijoita. Vauhdilla kansainvälistynyttä brändiä edustaa kansainvälinen joukkue, jossa pelaa vain kourallinen italialaisia. Lokakuun aluksi listoilla oli 18 eri kansallisuutta.
Amerikkalaisia on peräti viisi. Suomalaisiakin on kolme. Ennen Pohjanpalon tuloa Veneziassa oli jo sinivalkoinen maalivahtiosasto, kun Niki Mäenpää sai seuraa Jorosesta. Mäenpää edusti Veneziaa jo viime kaudella, Joroselle kausi Italiassa on kaikkiaan neljäs.
– Siellä me kopissa istumme vierekkäin, Pohjanpalo nauraa.
– Jesse on yksi parhaista kavereistani ja hänen kanssaan on tullut vietettyä paljon aikaa. Itse asiassa asuinkin Jessen luona pari viikkoa. Totta kai se on myös auttanut paljon pääsemään sisään tähän maahan ja oppimaan tästä kulttuurista.
Poikkeuksena joukkueen enemmistöön Pohjanpalo ei asu mantereella, vaan lähempänä turistimassoja Venetsian valokuvauksellisimmassa osassa. Sen myötä hän voi yleensä kävellä kotiin otteluiden jälkeen, kun taas loput poistuvat stadionilta joukkueen vesibussin kyydissä.
Mantereella sijaitsee myös seuran harjoituskeskus. Senkin remontoimiseen on laitettu miljoonia, eikä pelkästä hyväntekeväisyydestä. Venezia ei kaavaile olevansa pelkkä trendikäs divarijoukkue.
Pohjanpalon mukaan pakottavaa nousutarvetta vielä tälle kaudelle ei ole, vaikka pidemmällä tähtäimellä tavoite on selvä.
Joukkueen uudistuminen on tuonut mukanaan vaikeutensa. Tahmea syksy upotti sijoituksen lähemmäs jopa uuden putoamisen uhkaa kuin nousun mahdollisuutta.
Venezia on tällä hetkellä Serie B:ssä viimeistä edellisenä.
– Meillä on paljon nuoria pelaajia ja uusia pelaajia. Alkukaudesta emme päässeet maalipaikoille käytännössä ollenkaan. Sen jälkeen pelitapaa muutettiin vähän samanlaiseksi kuin A-maajoukkueessa. Ainakin suunta näyttää oikealta, Pohjanpalo toivoo.
– Seura on nyt rakennettu kokonaan uusiksi. Se vaikuttaa paljon toimintaamme ja ehkä näkyy tässä alkuvaiheessa vähän kentällä. Kun katsoo pelaajiamme ja heidän potentiaaliaan, niin minulla on iso luotto, että seuraavan kahden vuoden aikana noustaan Serie A:han.
Joel Pohjanpalo on mukana, kun Suomen miesten maajoukkue kohtaa tällä viikolla maaotteluissa Pohjois-Makedonian ja Norjan. Huuhkajat pelaa Pohjois-Makedoniaa vastaan torstaina 17.11. ja Norjaa vastaan sunnuntaina 20.11. Ottelut ovat vierasotteluita.