Helsingin vanhimmat vesiputket sijaitsevat pääosin kantakaupungin maaperässä.
Esimerkiksi sunnuntaina rikkoutunut Fleminginkadun putki oli rakennettu 1940-luvun alussa.
Se ei ollut kuitenkaan läheskään yhtä vanha kuin vuonna 2019 Hämeentien katuremontin yhteydessä vaihdettu kuuluisa tsaarinaikainen putki. Sen kerrottiin tuolloin olevan 130 vuotta vanha.
Näitä yli satavuotiaita lienee edelleen jokunen putkenpätkä jäljellä.
– Ne ovat korjausohjelmassa. Ihan tarkkaa metrimäärää ja sijaintia en osaa suoralta kädeltä kertoa, sanoo Helsingin seudun ympäristöpalvelujen HSY:n verkko-osaston johtaja Tommi Rantala.
Mittava saneerausvelka oli tiedossa
Helsingin kantakaupungin vanhojen putkien korjaustarve ei tullut yllätyksenä, sillä huolestuttava tilanne todetaan HSY:n arviointikertomuksessa 2021. Saneerausvelkaa, eli korjausta tai uusimista vaativaa vesijohto-, viemäri- ja sekaviemäriverkostoa on kaikkiaan noin 530 kilometriä.
Se on yhdeksän prosenttia verkoston kokonaispituudesta. Asiaan kiinnitti huomiota myös kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara (vihr.), joka ryöpytti Twitterissä Helsingin kaupunkia viivyttelystä putkiremonteissa. Hän nimitti tilannetta häpeälliseksi.
Rantalan mukaan korjausvelka on Helsingissä rahassa laskien useita kymmeniä miljoonia euroja.
Koko maassa saneerausvelkaa on satojen miljoonien eurojen arvosta.
Aika ei ole helsinkiläisten puolella, sillä korjausta vaativan verkoston pituuden arvioidaan lähes tuplaantuvan ensi vuosikymmenen alkuun mennessä.
Vesijohtoja on rakennettu HSY:n alueella eniten 1960–1980 -luvuilla. Nämä putket alkavat vaatia remontointia seuraavien 20 vuoden kuluessa, arviointikertomuksessa sanotaan. Putkien korjaaminen ripeästi kuntoon vaatisi tuntuvaa rahallista lisäpanostusta ja kohdennettuja remontteja eri puolilla kaupunkia.
Nykymenolla saneerauskorjauksissa edetään investointiohjelman mukaisesti, joka ulottuu vuoteen 2050.
– Putkistosaneerauksiin käytetään muutama kymmenen miljoonaa vuodessa, Rantala sanoo.
Sillä pystytään tekemään vain sen verran kunnostuksia, mikä eilisen ja tämänpäiväisen perusteella ei näytä riittävältä.
Putket korjataan, jos katu avataan muutenkin
Ensin on tarkoitus korjata vanhimmat putket ja sellaiset paikat, missä on esiintynyt eniten putkirikkoja.
Asiaan vaikuttavat myös kaupungin muut katuhankkeet, kuten raitiolinjojen parannukset. Silloin putket voidaan korjata samalla, kun katu revitään auki joka tapauksessa. Näin toimittiin esimerkiksi, kun Hämeentie muutettiin joukkoliikennekaduksi kolme vuotta sitten.
Viime päivien vesipulmien valossa helsinkiläisen kannattaa jopa toivoa katuremonttia omille kotikulmilleen, jos haluaa, että putket ja vedenjakelu ovat luotettavassa kunnossa.
– Kun katu revitään auki, katkot tehdään suunnitellusti, jolloin asukkaat voivat varautua niihin paljon paremmin, Rantala sanoo.
Sen sijaan yksittäinen putkivuoto tulee aina yllätyksenä.
Mahdollisia uusia riskipaikkoja ei voi Rantalan mukaan osoittaa kartalta. Tiedetään vain, että kantakaupungin alue on kriittinen. Siellä voi mennä jotain rikki muustakin syystä kuin ikääntymisen takia, esimerkiksi rakentamisen tai kaivamisen vuoksi.
– Jos voitaisiin osoittaa, missä seuraava putki menee rikki, mehän kävisimme korjaamassa sen ennakkoon, Rantala sanoo.
Ei vieläkään viitteitä sabotaasista
Isohkoja putkirikkoja sattui sunnuntaina vaikeaan aikaan, varhain isänpäivän aamuna. Rantala sanoo, että resurssia eli työvoimaa ja kalustoa oli silti riittävästi valmiudessa usean samanaikaisen putkivahingon hoitamiseen.
– Häiriötilanteet on pyritty korjaamaan niin vauhdikkaasti kuin on pystytty. Niiden vaikutuksia pitää aina miettiä. Askel kerrallaan kun edetään, se ei aina näytä ulospäin nopealta, mutta parhaamme teemme tässäkin.
Osa Helsingin vahinkopaikoista oli saatu tänään aamulla korjatuiksi, osaa edelleen korjattiin iltapäivällä.
Mikään ei Rantalan mukaan viittaa siihen, että viime päivien putkivuotoihin liittyisi sabotaasia tai ilkivaltaa.
Monet samanaikaiset putkirikot herättävät silti kysymyksiä.
Sunnuntaina sattuneiden usean vuodon arveltiin johtuvan ketjureaktiosta. Maanantaina ydinkeskustassa Mikonkadulla sekä Lassilassa sattuneet uudet vuodot saattavat kuitenkin olla yksittäistapauksia, sanoo Tommi Rantala.