Maansiirtokoneet ja kaivurit jurnuttavat marraskuisessa aamuhämärässä Harjavallan suurteollisuuspuistossa. Soran, kuran ja vesilammikoiden keskellä tehdään pohjatöitä Suomen ensimmäiselle teollisen mittakaavan vihreän vedyn tuotantolaitokselle.
Vaikka kyse on suhteellisen pienestä eli 20 megawatin laitoksesta, Harjavallan vetytehdas on varsin merkittävä alkupiste suomalaiselle vetytaloudelle.
Se tuottaa valmistuttuaan vetyä määrän, jolla 300–400 vedyllä kulkevaa rekkaa huristelisi koko ajan liikenteessä.
Tehdas tuottaa osasta vetyä myös synteettistä metaania. Prosessissa syntyvälle hapelle ja lämmölle löytyy käyttöä Harjavallan suurteollisuuspuiston alueella.
P2X Solutions -yhtiön toimitusjohtaja Herkko Plit on vakuuttunut siitä, että Suomi voisi olla vihreän vetytuotannon eurooppalainen suurvalta. Täältä löytyy useita tärkeitä kilpailukykytekijöitä vedyn tuottamiselle.
Suomessa tuulivoimakapasiteetti kasvaa vauhdilla, mikä mahdollistaa sen, että elektrolyysilla tuotettavalle vedylle riittää vihreää sähköä. Myös vakaa sähköverkko on vahva valtti Suomelle.
– Nyt on aika toimia ja valtiolta vaaditaan isännän otetta, että tässä alkuvaiheessa näitä hankkeita tuetaan. Myös EU:n komissiolla on tukirahoja käytössä ja jonnekin päin Eurooppaa laitokset rakennetaan, Herkko Plit toteaa.
Valtion panos on alkuvaiheessa tärkeä, sillä vedyn tuottaminen ei vielä ole taloudellisesti kannattavaa ilman tukia. Esimerkiksi Harjavallan vetytehtaan 70 miljoonan euron kustannusarviosta 26 miljoonaa tulee valtion tukena.
Kymmenien miljardien investoinnit tarjolla
Harjavallan vetytehtaan vielä rauhallisella työmaalla vauhti kiihtyy viimeistään ensi kesänä. Tuolloin vihreän vedyn suomalaista uranuurtajaa rakentaa noin 150 käsiparia. Laitos valmistuu kesällä 2024.
– Tämä on todellakin vasta alku. Pelkästään meidän yhtiöllämme on tavoitteena tuhat megawattia vetykapasiteettia 10 vuoden aikana, sanoo P2X Solutions -yhtiön toimitusjohtaja Herkko Plit.
Hän uskoo, että vedyn tuottaminen on kaupallisesti kannattavaa ilman valtion tukia tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.
Plit muistuttaa, että tässä vaiheessa valtion tuki on äärimmäisen tärkeää, jotta myöhemmin nopea kasvu alalla ja Suomen elinkeinosektorilla olisi mahdollinen.
Suomella on Plitin mielestä edellytykset tuottaa 10 prosenttia Euroopan vedystä. Tämä tarkoittaisi noin 50 miljardin euron investointeja tuulivoimaan ja vetytalouteen.
– Tämä on sellainen potentiaali, jota ei oikeastaan mikään muu toimiala pysty tarjoamaan, Plit sanoo
Tänä syksynä vetyvauhti on kiihtynyt nopeasti Suomessa, sillä Kristiinankaupunkiin ja Kokkolaan suunnitellaan jo huomattavasti isomman kokoluokan laitoksia.
Vety voisi olla uusi öljy
Vedyn mahdollisuudet tulevaisuuden energiamuotona ovat lähes rajattomat.
Vety ja siitä jalostetut polttoaineet sopivat teollisuuden käyttöön sekä vaikeasti sähköistettävään raskaaseen liikenteeseen, kuten esimerkiksi laivoihin, rekkoihin ja lentokoneisiin. Vedystä voi valmistaa myös muun muassa ammoniakkia, jota käytetään esimerkiksi lannoiteteollisuudessa.
– Esimerkiksi teräs- ja autoteollisuus haluavat valmistaa päästöttömiä tuotteita. Myös ruoan ja muovin tuotannossa vedyn mahdollisuuksia tutkitaan ja kokeillaan, Herkko Plit toteaa.
Vedyn tarjoamista mahdollisuuksista keskeinen on sen rooli toimia ikään kuin suurena energiapankkina.
Tuulella ja auringolla tuotettavan sähkön tuotanto on tunnetusti epätasaista. Suomeen on tulossa tämän vuosikymmenen lopussa esimerkiksi tuulivoimakapasiteettia yli koko nykyisen sähkönkulutuksen verran.
Tuotantohuippujen eli tuulisten päivien aikana vihreän vedyn laitokset voisivat varastoida energiaa, joka muuten menisi hukkaan.
– Tuulen ja vedyn avioliitto on välttämätön. Meille tulee tuulivoimaa niin paljon, että sitä on pakko pystyä keinolla tai toisella varastoimaan isossa mittakaavassa, Plit sanoo.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 17.11. kello 23:een asti.
Aiheesta enemmän:
Lahdessa selvitetään jättimäistä vetytalousinvestointia
Gasgrid Finland haluaa rakentaa jättimäisen putkiston kuljettamaan vetyä