Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV selvittää miltä perusteelta sähköyhtiöt tekevät hinnastojaan – ja varsinkin niiden ankaria korotuksia.
Sähkömarkkinoiden asiantuntijoiden vastaus on selvä. Hintatasoa määrittelee sähkön johdannaiskauppa, siitäkin huolimatta, että kaikki myöntävät futuuripörssin toimivan yhä huonommin.
Futuuripörssissä sovitaan sähkön myynti- ja ostohintoja kuukausien ja jopa vuosien päähän. Etukäteen sovitut hinnat eivät useinkaan osu oikeaan ainakaan, jos niitä verrataan päivää etukäteen sovittaviin niin sanottuihin spot-hintoihin.
Energiateollisuuden johtaja Pekka Salomaa myöntää, että futuureilla tehtävän kaupan määrä on pudonnut niin pieneksi, että sen kyky kertoa markkinoiden todellista näkemystä hintatasosta on heikentynyt. Johdannaiskauppaa on vähentänyt muun muassa rahoitusalan tiukentunut sääntely.
Kaikesta arvostelusta huolimatta pitkälle tulevaisuuteen hintoja määritteleville johdannaisille ei ole löydetty parempaakaan vaihtoehtoa.
Elokuun lopussa futuurihinnat pomppasivat vauhdilla, kun markkinoilla havahduttiin Euroopan kaasuvarastojen heikkoon tilanteeseen. Sen jälkeen futuurihinnat ovat taas tulleet noin kolmanneksen alaspäin.
Esimerkiksi kuukausi sitten tulevan joulukuun hinnaksi oli määritelty yli 230 euroa megawattitunnilta, nyt 177 euroa.
Pörssissä spot-sähkön hinta on kääntynyt suhteellisen edullisen marraskuun alun jälkeen reippaaseen nousuun kuun puolessa välissä.
Pidemmälle tulevaisuuteen ulottuvat futuurit hinnoittelevat tammikuun verolliseksi hinnaksi peräti runsaan 44 senttiä kilowattitunnilta siitäkin huolimatta, että joulu-huhtikuun ajan sähkön arvonlisävero laskee kymmeneen prosenttiin.
Kuten tämän jutun grafiikka näyttää, huhtikuun hinta painuu jo 20 senttiin ja lasku jatkuu toukokuussa, vaikka vero palaa takaisin 24 prosenttiin.
– Johdannaismarkkina kertoo edelleen sähkön hintatason. Siellä näkyy esimerkiksi polttoaineiden hinnan nousu, sanoo sähkömarkkinapalveluita tarjoavan Gasumin salkunhoitoja Antti Kouvo.
Mistä peruste sähköhinnastolle?
Lain mukaan sähkön hinnoittelulle pitää olla todellinen peruste, ja kuluttajahinnat saisivat nousta vain sähköyhtiöiden hankintahintoja vastaavasti.
KKV johtava asiantuntija Jukka Kaakkola kummasteli eilen, että vaikka sähköpörssin keskihinta oli viime kuussa noin 15 senttiä kilowattitunnilta, kuluttajilta pyydetään jopa nelinkertainen hinta.
Kouvo sen sijaan muistuttaa, että markkinat määräävät tahdin. Hinta markkinoilla muodostuu etenkin kalleimman energian tuotantotavan perusteella. Venäjän sodan takia varsinkin kaasun hinta on noussut uusille tasoille.
Useiden kuntien omistaman sähkön hankintayhtiö Power-Derivan toimitusjohtaja Harri Tiittasen mukaan tulevat hinnat eivät voi perustua esimerkiksi edeltäneen kuukauden pörssihintoihin.
– Ei voi sanoa että se olisi kovin hieno ajatus, Tiittanen muotoilee kantansa.
Kouvon mukaan sähköä voi myydä markkinahintaa halvemmalla vain, jos asiakaskunta on rajattu esimerkiksi yhteen kuntaan. Myyminen koko maahan markkinahintaa halvemmalla voi johtaa ongelmiin.
– Se johtaisi kestämättömään asiakasvyöryyn, tulisi tappioita ja yhtiö voisi kaatua, Kouvo tiivistää.
Viime joulukuussa edullisia hintoja tarjonnut Energia 247 -yhtiö kaatuikin maksuvaikeuksiin. Sen lisäksi kaksi muutakin myyntiyhtiötä joutui lopettamaan.
Kallis talvi
Sähkön pörssihinta putoaa johdannaisten perusteella toukokuussa runsaaseen 16 senttiin kilowattitunnilta. Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan paluuta vielä viime vuonnakin nähtyihin viiden sentin hintoihin ei enää tule.
Vattenfallin sähkömarkkina-asiantuntija Peter Strandberg sanoo, että kuluttajat siirtyvät yhä enemmän tunneittain vaihtuviin pörssisähkösopimuksiin ja siksi futuurimarkkinoiden merkitys tulee edelleen vähentymään.
Norjassa yli 90 ja Ruotsissa yli 30 prosenttia sähkösopimuksista on tunneittain vaihtuvahintaisia pörssisähkösopimuksia. Suomessa osuus on noin kymmenen prosenttia, mutta Strandberg ennustaa osuuden kaksinkertaistuvan nopeasti. Monet sähköyhtiöt tarjoavat vain pörssisähkösopimuksia, koska kiinteähintaiset sopimukset muodostavat niille liian suuren riskin kun sähkön hankintahinnat vaihtelevat rajusti tunnita toiseen.
Mutta johdannaiskaupallekin on tarvetta. Futuureita tarvitaan, kun esimerkiksi Vattenfall on myynyt omasta sähköntuotannostaan jo vuosi sitten puolet vuosille 2023–24. Suurteollisuus saattaa puolestaan tehdä kymmenen vuoden päähän ulottuvia sähkösopimuksia.