Jos talven aikana sähköpula iskee ja sähkönjakelua joudutaan rajoittamaan, kuluttajia harmittavat monet arkea haittaavat asiat. Mikäli aamukahvin keittäminen ei onnistu tai kännykkää ei saa ladattua, voi se tuntua hankalalta.
Suuressa kuvassa tärkeintä on kuitenkin turvata yhteiskunnan kannalta kriittisten toimintojen kuten sairaaloiden sähkönsaanti.
Muita vastaavanlaisia kohteita ovat esimerkiksi puolustusvoimat, poliisi ja hätäkeskukset.
Huoltovarmuuskeskus määritteli yhteiskunnan kannalta kriittiset toiminnot muutama vuosi sitten.
Parhaillaan tekeillä on myös valtioneuvoston asetus, jossa tarkennettaisiin sähkönkäyttöpaikkojen tärkeysjärjestystä.
– Me pyrimme suojaamaan kriittisen infran, jotta ihmishenget tai terveys eivät vaarannu. Myös pelastusalan toimivuus on meille sähkön toimitusten osalta keskiössä, sanoo sähköverkkoyhtiö Verkko Korpela Oy:n toimitusjohtaja Joni Jääskeläinen.
Huoltovarmuuskeskuksen tekemä listaus ei sido jakeluverkkoyhtiöitä, vaan ne soveltavat sitä oman verkkonsa rajaehtojen mukaan.
”Kriittiset kohteet on tunnistettu”
Verkkoyhtiöt ovat kartoittaneet sähkötoimitusten kannalta kriittisiä asiakkaita.
Tosin osa niistäkin voi joutua irtikytkennän eli sähkökatkojen kohteiksi, jos sähköpula kestää pitkään tai rajoitusten määrä on suuri.
– Olemme suunnitelleet toimia yhdessä näiden toimijoiden kanssa kohteiden sähkönsaannin turvaamiseksi myös sähköpulan aikana, kertoo Vaasan Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Juha Rintamäki.
Kovin tarkasti tällaisia kohteita ei kuitenkaan haluta yksilöidä. Syynä tähän ovat turvallisuusasiat.
– Olemme luokitelleet kriittisten kohteiden sijainti- ja muut tiedot luottamuksellisiksi väärinkäytön mahdollisuuden vuoksi, perustelee Rintamäki.
Kokkolan Energiaverkkojen liiketoimintajohtaja Markus Kekolahtea haastattelee Petri Kuikka:
Verkkoyhtiöt turvaavat ensin oman toimintansa
Pohjalaisten verkkoyhtiöiden mukaan sähköpulan ja mahdollisten jakelukeskeytysten aikana keskeistä on huolehtia omien toimintojen turvaamisesta.
Jos sähköyhtiöiden omat järjestelmät vaarantuisivat sähkökatkojen vuoksi, muutenkin vaikea tilanne pahenisi entisestään.
– Mehän emme pystyisi operoimaan jos omilta sähköasemilta katkeaisivat sähköt, sanoo liiketoimintajohtaja Martti Ijäs Seiverkot Oy:sta.
– Siitä lähdetään, että meidän omat sähköasemat ovat toimintakunnossa ja sitä kautta saadaan sähkönjakelu kotitalouksille kulkemaan
Oman toimintakyvyn varmistamiseen lukeutuvat Seinäjoella myös samaan konserniin kuuluvat lämpövoimalat ja jätevedenpuhdistamot.
Verkkoyhtiöt toimivat Fingridin määräysten mukaan
Jos sähköpulaan joudutaan, kantaverkkoyhtiö Fingrid antaa paikallisille jakeluverkkoyhtiöille tiedoksi miten paljon energiaa on säästettävä.
Sähkökatkoja kierrätetään kahden tunnin katkoina, kunnes pulatilanne on päättynyt.
Ennen varsinaisia katkoksia prosessissa on käyty läpi jo useampia eri vaiheita.
Sähkön katkaiseminen asiakkailta on se viimeinen vaihtoehto, jolla turvataan yhteiskunnan tärkeät toiminnot ja estetään koko valtakunnan kattava totaalinen pysähtyminen.
– Jos asiakkaalta kysyy niin eihän keneltäkään saisi sähköt katketa, tietää Martti Ijäs.
Hän luottaa siihen, että ihmiset ymmärtävät tilanteen. Ijäs sanoo huomanneensa, että energiakriisin aikana sähkön säästämisen merkitys on avautunut monelle aivan uudella tavalla.
Maatilat varsin riippuvaisia sähköstä
Huoltovarmuuskeskus listaa myös maatalouden alaksi, jonka sähkönsaanti olisi hyvä turvata.
Maatiloille ei kuitenkaan pystytä tarjoamaan erityiskohtelua, joten niiden oma varautuminen sähkökatkoksiin on tärkeää.
Sähköyhtiöt kehottavatkin maatiloja käymään läpi omat varautumissuunnitelmansa.
– Jokaisella tilalla olisi hyvä miettiä, mikä on se kriittinen juttu, joka ei oikeasti kestä olla ilman sähköä. Varavoima-asiat on syytä tarkistaa ja testata, että ne toimivat, muistuttaa Joni Jääskeläinen.
Nykyaikaiset maatilat ovatkin varsin riippuvaisia energiansaannista. Esimerkiksi maitotilalla lyhyetkin katkokset voivat vaikuttaa monin eri tavoin.
Kpedun toimipisteessä Kannuksessa maatilataloutta opettavan Jari Orjalan mukaan esimerkiksi automaattilypsyssä ja -ruokinnassa sähkövarmuus on tärkeää.
– Myös ilmanvaihto on kriittinen asia. Eläimille pitää olla tarjolla raitista ilmaa ja vettä.
Maatilojen varautumistaso pääosin hyvä
Tilojen valmistautuminen poikkeustilanteisiin, myös mahdollisiin kiertäviin sähkökatkoihin, on yleisesti hyvällä tasolla. Myrskyistä on otettu opiksi vuosien varrella, iloitsee Orjala.
– Meillä on paljon tiloja, jotka ovat kaukana asutuskeskuksista ja niille sähköt tulevat ilmalinjoja pitkin. Ne ovat herkkiä myös myrskytuhoille.
Verkko Korpela Oy:n toimitusjohtaja Joni Jääskeläinen ja maatilataloutta opettava Jari Orjala kertovat maatilojen varaumisesta sähkökatkoihin. Toimittaja on Petri Kuikka.
Maatilojen kannalta on tärkeää varmistaa varavirran saaminen, jotta olennaiset toiminnot hoituvat eikä katko veny liian pitkäksi.
Kannuksen opetusnavetassa käytössä on automaattisesti käynnistyvä generaattori, joka hyrähtää käyntiin heti sähkökatkon alkaessa.
– Jokin traktorikäyttöinen generaattori pitää ainakin olla kunnossa. Ja olipa generaattori minkälainen tahansa, on myös polttoainetta varattava riittävästi sen pyörittämiseen.
Aiheesta voi keskustella lauantaihin 19. marraskuuta kello 23 asti.
Aiheesta enemmän:
40 prosenttia teiden valaistuksesta voi sammua, jos sähköpula uhkaa talvella
Suunnitellut sähkökatkot toteuttaisiin energiapulassa jopa vain tunnin varoajalla