Isonkyrön keskiaikaisessa kirkossa on syksyn ajan tehty kauan odotettua restaurointia.
Yli 500-vuotias kirkko on suojeltu muinaismuistolailla.
Museoviraston ohjauksessa tehty restaurointityö on hyvässä alussa: lattia on avattu kirkon sisällä, seinät ja arvokkaat, kiinteät kalusteet suojattu hupuin ja pihallakin on kaivettu.
– Seinän viereen on korjaustöiden rakenteiden selvittämiseksi kaivettu koekuoppa, jonka avulla saamme selkoa maakerrosten koostumuksesta, sanoo kirkossa restaurointia tekevä arkeologi Kalle Luoto.
Isonkyrön kirkkoherra Satu Linko iloitsee siitä, että restaurointi on vauhdissa, vaikka se tarkoittaakin kokouksia kokousten perään ja suunnitelmia sekä niiden toistuvaa päivittämistä.
– Tämä on aika huikea matka, jolla saamme olla mukana, Linko toteaa.
Lattia tärkeässä roolissa
Nyt restauroinnin alettua vanhan kirkon lattialankut on poistettu ja kirkossa kuljetaan väliaikaisia ”pitkospuita” pitkin. Pitkospuiden alla on vanha maalattia.
Lattia on yksi tärkeimmistä syistä kirkon korjaustarpeelle.
Luoto kertoo, että vuosisatojen kuluessa kirkkopihaan on tuotu lisää maata ja maanpinta on noussut pikkuhiljaa.
– Sillä on varmasti ollut vaikutuksensa kirkon kosteusongelmiin.
Kosteudesta on arvioiden mukaan voinut olla myös hyötyä.
– Tietyllä tavalla kosteus on suojannut myös näitä esineitä ja kalkkimaalauksia. Siitä on ollut myös apua siinä, että kaikki esineet ovat säilyneet niin hyvin kuin ovat säilyneet, Linko sanoo.
Ilmastoinnin osalta tulevaisuuden ratkaisuja kehitetään arkkitehdin johdolla.
Puretun lattian alta on löytynyt muistoja menneiltä vuosisadoilta.
Roskien lisäksi lattian alta on löytynyt vainajien luita. Vainajia on muutamia kymmeniä. Kalle Luoto arvelee, että heidät on tuotu kirkkoon aiempien korjaus- ja rakennustöiden yhteydessä.
– Ajattelimme, että on varmaan arvokasta heidät peittää. He ovat nyt kankailla peitettynä, kunnes heidät saadaan asianmukaisesti arkkuun ja haudattua sopivaan, heille katsottuun paikkaan kirkkomaalle, Luoto sanoo.
Luoto kertoo, että esineettömän hautauksen ollessa käytössä, vainajilta ei ole löytynyt sellaisia merkkejä, joista heidät voisi tunnistaa.
Kaksi alttarikaappia
Kirkon kiinteä esineistö, kuten saarnatuoli ja alttarikaapit, on huputettu.
Varsinaista alttaritaulua vanhassa rakennuksessa ei ole, vaan sen tilalla on kaksi alttarikaappia.
– Toinen on Neitsyt Marialle ja toinen armoistuinkaappi, Satu Linko kertoo.
Restauroinnin edetessä tehdään ratkaisut siitä, siirretäänkö kiinteää esineistöä kirkosta suojaan vai pysytäänkö ne suojaamaan kirkon sisällä.
– Museovirasto päättää, Linko sanoo.
Satu Linko ja Kalle Luoto ovat toimittaja Antti Haaviston kanssa tutustumassa vanhan kirkon restaurointiin:
Yleisölle tutustumismahdollisuus
Vanhan kirkon restaurointi etenee vaihe vaiheelta.
Linko kertoo, että tarkoitus ei ole se, että yleisö pääsisi kirkkoon vasta työn valmistuttua. Sitten pääsee, kun restaurointityömaa on turvallinen ja yhteistyössä Museoviraston kanssa niin päätetään.
Yksi tärkeä puhdistuskohde on kirkon välikatto. Linko kertoo, että sinne ovat tehneet pesiä alueen lukuisat naakat. Välikaton puhtaana pitämiseen pyritään löytämään ratkaisuja.
”Autenttista alkuperäistä rakennetta”
Isokyrön vanha kirkko on katsottu valtakunnallisesti arvokkaaksi muinaiskohteeksi.
Kalle Luoto toteaa, että kirkko on säilynyt varsin hyvin alkuperäisessä keskiaikaisessa asussaan. Muutostyöt itse kirkkorakennuksessa ja pihapiirissä ovat Luodon mukaan olleet aika vähäisiä.
– Täällä voidaan tavoittaa maan alta jopa keskiaikaisia kerrostumia. Monissa muissa keskiaikaisissa kirkoissa ei ole tunnistettavissa tällaista autenttista alkuperäistä rakennetta.
Aiheesta enemmän: