Moninkertainen hiihdon arvokisamitalisti Krista Pärmäkoski, 31, törmäsi kevättalvella muuton jälkeisiä tavaroita läpikäydessään vanhoihin testituloksiinsa. Pärmäkoski ymmärsi, että ne voisivat olla arvokasta tietoa ja antaa tulevaisuuden urheilijoille myös perspektiiviä siihen, ettei kukaan synny suoraan huippuhiihtäjäksi. Siksi hän päätti julkaista tulokset sosiaalisessa mediassa.
Pärmäkosken sauvakävelymattotesti on tehty nousujohteisella kuormituksella ja siinä on mitattu muun muassa hapenkulutusta, sykettä ja laktaattia. Testitulosten perusteella hapenottokyky on 15-vuotiaalle Pärmäkoskelle erittäin hyvä, sillä lukema 69 ml/kg/min vastaa aikuisen kansainvälisen tason hiihtäjän lukemia.
Sauvakävelytestissä tulokset ovat usein parempia kuin rullahiihtotestissä, jossa hiihtotekniikan koossa pitäminen verottaa jaksamista ja sitä kautta maksimitulosta.
Pärmäkoski myöntää kuitenkin, että hän oli yllättynyt tuloksesta.
– En silloin ymmärtänyt niistä arvoista mitään, mutta kyllähän testitulos kertoo sen, että tietynlaista lahjakkuutta tähän maastohiihtoon tai kestävyysurheiluun on ollut, hän toteaa.
– Maksimihapenotto on ollut hyvä, mutta aerobinen ja pk-harjoittelun tekeminen ok-tasolla, ei missään nimessä huippuluokkaa.
Kukaan ei ole automaattisesti arvokisamitalisti
Nuoruuden testituloksensa julkaisemalla Pärmäkoski haluaa osoittaa hiihtäjän ammatista haaveileville, ettei kukaan ole automaattisesti arvokisamitalisti. Myös hänen tuloksensa ovat muuttuneet paljon siitä, mitä ne olivat nuoruusvuosina.
– Missään nimessä 15-vuotias ei voi olla täysin valmis. Harjoittelulla pystyy tekemään paljon ja kehittymään niissä asioissa.
Pärmäkoskelle testitulokset antoivat lisää motivaatiota. Hän huomasi niistä, ettei peruskestävyysharjoittelu ollut hänelle vahvuus ja tiesi, että sitä pitäisi parantaa.
Aikuisiällä Pärmäkosken testitulokset ovat vaihdelleet harjoituskauden aikana paljonkin.
Pärmäkoski tekee usein kesäkuussa niin sanotun lähtötasotestin ja elokuun testissä on seurattu kehitystä. Jos kehitystä ei ole tullut, silloin Pärmäkosken mielestä pitää olla huolissaan.
– Tavallaan pitää muistaa peilata siihen, mitä on tehty ja mitkä ominaisuudet ovat voineet kehittyä. Koska eihän ominaisuudet voi kehittyä, jos niitä ei harjoittele.
Tulokset eivät kuitenkaan ole aina korreloineet kauden menestykseen, sillä testitulosten perusteella Pärmäkoski on pystynyt valmentajansa Matti Haaviston kanssa reagoimaan tilanteeseen.
– Tietyllä tapaa (alkusyksyn) testi on kertonut, että pitää olla tietyllä tasolla. Jos olen jäänyt merkittävästi huonommaksi, niin kyllä tiedän, että nyt ei tule hyvä kausi. Mutta ei se täysin sitä lopputulosta ole kertonut, että monesko olen maailmancupissa.
Pärmäkoski: Moni voisi sanoa, että olen ollut lihava
Yle Urheilun asiantuntijan Kalle Lassilan mukaan Krista Pärmäkosken testituloksissa tärkeintä on hyvä maksimihapenottokapasiteetti, sillä se on kestävyysurheilussa oleellinen asia. Hänen mielestään myös kehon koostumus on hyvällä tasolla ja testituloksista – anaerobisesta kynnyksestä – saa suuntaviivoja myös vauhtikapasiteetin puolelle. Vaikka tulos on hyvä, on siinä nousun varaa.
– Tuloksista näkee, että pituus, paino ja rasvaprosentti ovat tuon ikäiselle terveellä, hyvällä pohjalla ja siellä on lihastakin jonkin verran. Ja kun painoon suhteutettu hapenottokyky on hyvä, niin se kertoisi, että hiihtovauhdin kehittymiselle on potentiaalia tuleville vuosille.
Sen sijaan, kuten Pärmäkoski itsekin sanoi, peruskestävyydessä eli aerobisessa kynnyksessä on vielä parantamisen varaa. Tämä ei Lassilan mielestä kuitenkaan ole huolestuttavaa, sillä kyseessä on vasta 15-vuotias urheilija.
– Vaatii yleensä harjoitusvuosia, että tuo osio lähtee nousemaan.
Pärmäkosken rasvaprosentti on testien mukaan 24,4, ja juuri tämä lukema on yksi syy, miksi hän halusi julkaista testituloksensa. Pärmäkoski muistelee koulussa terveydenhoitajan sanoneen, että hänen pitäisi miettiä, mitä syö.
– Moni voisi sanoa, että olen ollut lihava. Olen tykännyt syödä aina, enkä ole some-elämää nuorena elänyt. Tilanne olisi tässä ajassa voinut kärjistyä toiseksi. Mutta ei 15-vuotiaan kroppa voi olla aikuisurheilijan. Nuori urheilija ei voi tehdä painon optimointia, mutta aikuisena sen voi tehdä, Pärmäkoski muistuttaa.
Hänellä on huonoja kokemuksia myös siitä, kun hän yritti pudottaa rasvaprosenttiaan alas.
– Kroppa meni sekaisin eikä toiminut ja mattotesti jäi kesken. Varmasti oli muitakin syitä, mutta se oli yksi tekijä.
Lassilan mukaan Pärmäkosken rasvaprosentti on normaali tuon ikäiselle, ja hän muistuttaakin, että varsinkin nuorella urheilijalla on hyvä pitää rasvaprosentti turvallisella tasolla.
– Maksimimillejä mitataan suhteutettuna painokiloja kohti, joten kun kehonkoostumus on terveellä, vahvalla ja voimakkaalla tasolla, on hapenoton mittaaminen rehellistä. Olisi hyvä, ettei nuorena pyrittäisi siihen, että yritetään parantaa hapenottoa kehonpainoa laskemalla tai pitämällä sitä matalalla, Lassila sanoo.
– Se altistaa pidemmällä aikavälillä sille, että vauhtikapasiteettia ja lihaspuolen kehitystä on vaikea saada aikaiseksi. Eikä sitä vauhtia saada enää myöhemmin helposti nousemaan.
Vaikka Pärmäkosken tulokset etenkin maksimihapenotossa ovat jopa aikuisten tasolla hyvää luokkaa ja nuorissa erinomaisella, ei Lassilan mielestä testituloksia kannata verrata muihin, ei ainakaan huippuhiihtäjiin. Vertailut kannattaa tehdä ainoastaan urheilijan omiin testituloksiin.
– Ei tuosta Kristan maksimilukemasta olisi välttämättä voinut suoraan ennustaa tuollaista arvokisauraa, Lassila muistuttaa.
– Testituloksissa voi olla testien välissä suuriakin eroja ja heittelyitä. Nuorilla tärkeämpää on seurata keskipitkän aikavälin trendiä. Joka testissä ei tarvitse tehdä ennätystä, eikä parantaa joka osa-alueella, mutta trendin pitäisi mennä parempaan suuntaan.
Pärmäkoski haluaa näyttää esimerkkiä
Testeistä puhutaan julkisuudessakin paljon, siitäkin huolimatta, että niiden tuloksia julkaistaan äärimmäisen harvoin, jos koskaan. Harjoituspäiväkirjat ja testitulokset ovat suuria valtiosalaisuuksia, ja ne pysyvät piilossa, koska ne kertovat varsin suoraan hiihtäjän ominaisuuksista – siitä, millä avuilla kukin tulosta voi tehdä.
Siksi Lassilan mielestä onkin hyvä, että Pärmäkoski on tehnyt poikkeuksen.
– Krista on tehnyt pitkän, menestyksekkään arvokisauran. Toivon, että nuo testituloksien yksityiskohdat antavat nuorille viestiä siitä, ettei se ole ihan tekemätön paikka. Nykyiset parhaat hiihtäjät ovat hekin lähteneet jostain liikkeelle. Eivät he ole aina olleet kuninkaita ja kuningattaria.
Pärmäkoski ei itsekään tiedä, miksi testituloksia ei julkisteta enempää. Hän ei koe, että ne olisivat salaista tietoa. Hän haluaakin näin toimia myös nuorille esimerkkinä.
– Minullakin on siellä sellaisia arvoja, jotka eivät todellakaan ole superhyviä. On kuitenkin tullut menestystä ja olen hiihtänyt hyvin. Jos joku saisi näistä jotain, vertailua ja sitä kautta motivaatiota lisää, hän perustelee tulosten julkistamista.
Pärmäkoski suunnitteleekin tuovansa tulevaisuudessa esiin myös muita tuloksiaan.