Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Myyrähuippu Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, Pohjois- ja Etelä-Savossa myyriä on vähän tai kohtalaisesti

Myyräkannoissa on isoja eroja eri maakuntien välillä. Eroja on myös kannanvaihtelun muodossa, sillä paikoin pitkä vaihtelusykli on korvautunut vuodeaikasyklillä.

Metsämyyrä lintujen talviruokinnalla.
Ihmisasutuksiin syksyllä hakeutuvat metsämyyrät voivat levittää ihmisiin tarttuvaa myyräkuumetta. Kuva: Yle/ Risto Salovaara

Myyräkannat ovat runsastuneet Suomessa laajoilla alueilla. Luonnonvarakeskuksen mukaan myyriä on nyt runsaasti Oulun seudulta Pohjois-Karjalaan ulottuvalla vyöhykkeellä. Etenkin Kainuun myyräkanta on vahva.

Keski-Suomen itäosissa sekä Pohjois- ja Etelä-Savossa myyriä on nyt kuitenkin niukasti. Myyräkannat vaihtelevat usein muutaman vuoden sykleissä, joissa nousua ja huippuvaihetta seuraa kannan pieneneminen alhaiseksi 1–2 vuoden ajaksi.

Ajoittain monivuotinen syklisyys kuitenkin katoaa ja myyräkannat vaihtelevat vain vuodenaikaisesti, jolloin kesällä myyriä on vähän ja syksyllä kohtalaisesti.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Keski-Suomen itäosissa sekä Etelä- ja Pohjois-Savossa monivuotiset kannanvaihtelut ovat korvautuneet 5–6 viime vuoden aikana vuodenaikaisvaihtelulla.

Myyräkantojen huippuvyöhykkeellä on odotettavissa Luonnonvarakeskuksen mukaan taimituhoja alkavan talven aikana. Pahimpia taimituholaisia ovat peltomyyrät. Metsämyyrät taas hakeutuvat syksyisin ihmisasutuksiin, jolloin riski myyräkuumetartunnasta kasvaa. Myyräkuumevirus tarttuu hengitysteitse metsämyyrien eritteiden saastuttaman pölyn välityksellä.