Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Viron ex-presidentti Kersti Kaljulaid: Putinin syrjäyttäminen ei riitä, koko Venäjän hallinto pitää vaihtaa

Lännen suhteet Venäjään eivät voi palautua normaaleiksi, ennen kuin Venäjän hallinto vaihtunut. Venäjä pitää pakottaa käsittelemään historiansa, sanoo Viron entinen presidentti Kersti Kaljulaid Uutispodcastissa.

Viron entinen presidentti Kersti Kaljulaid.
Viron entisen presidentin Kersti Kaljulaidin mukaan Venäjän pitää tunnustaa, mitä se on tehnyt Ukrainassa. Kansanmurhasta vastuulliset pitää saada maksamaan teoistaan. Myös Transnistrian ja Georgian tilanne pitää selvittää. Kuva: Annu Passoja / Yle

Hyökkäys Ukrainaan on tehnyt selväksi, että Eurooppa ei voi jatkaa entisiä suhteitaan nyky-Venäjään.

– Koko hallinnon on vaihduttava, ei vain [Venäjän presidentti Vladimir] Putinin, Viron entinen presidentti Kersti Kaljulaid sanoo. Kaljulaid toimi Viron presidenttinä vuosina 2016-2021.

Kaljulaidin mukaan Venäjän pitää tunnustaa, mitä se on tehnyt Ukrainassa. Kansanmurhasta vastuulliset pitää saada maksamaan teoistaan. Myös Transnistrian ja Georgian tilanne pitää selvittää.

– Sitten voidaan alkaa miettiä, miten olla yhteistyössä demokraattisen Venäjän kanssa, joka on kehityksessä kaukana naapureistaan.

Kaljulaid kuitenkin korostaa, että hän ei ole niitä, jotka ajattelevat venäläisten olevan kykenemättömiä demokratiaan.

Putinin lisäksi koko Venäjän hallinto pitää vaihtaa, sanoo Viron ex-presidentti Kaljulaid

Historian virheitä ei pidä toistaa

Kaljulaid sanoo, että Venäjän kanssa ei pidä toistaa samoja virheitä kuin aiemmin.

Kun Neuvostoliitto romahti vuonna 1991, länsi ei pakottanut Venäjää käsittelemään esimerkiksi sitä, mitä tapahtui toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton miehittämissä Baltian maissa.

– Olisi pitänyt käydä läpi vuoden 1956 tapahtumat Unkarissa, vuoden 1968 Tšekkoslovakia, Kaljulaid sanoo.

Hän uskoo, että jos nämä asiat olisivat päätyneet venäläisiin koulukirjoihin, saattaisi naapurissamme olla demokraattinen Venäjä.

– Mutta oli helpompaa jättää nämä asiat huomioimatta. Venäjä päästettiin vapaille markkinoille ja maahan syydettiin rahaa, mutta historiaa ei käsitelty.

Suomi ja Viro suhtautuivat eri tavalla Venäjään

Virossa on ajoittain arvosteltu Suomea pehmeästä Venäjän-politiikasta. Viimeksi viime viikolla Viron pääministeri Kaja Kallas näpäytti Suomea aiheesta. Hän totesi olevansa iloinen, että Suomi nykyisin kuuntelee Viroa.

Kun vuonna 2008 Venäjä hyökkäsi Georgiaan, Viro tuomitsi nopeasti Venäjän ja vaati EU:lta jyrkempää politiikkaa Venäjää kohtaan. Suomi ei tähän ryhtynyt.

Kaljulaid on sitä mieltä, että länsi itse opetti Venäjälle, että se ei reagoi Venäjän toimintaan. Krimin miehitystä tai hyökkäystä Ukrainaan ei välttämättä olisi tullut, jos EU olisi suhtautunut eri tavalla Venäjän hyökkäykseen Georgiaan. Nyt maailma kärsii seurauksista.

– Tämä taas on vain analyysiä. En syytä ketään, Kaljulaid sanoo.

Kuuntele koko haastattelu Uutispodcastista tästä linkistä.