Lahden valtuusto keskusteli tuntikausia maanantaina perusopetuksen rahoituksesta. Kaupunginhallitus esitti aluksi yksimielisesti miljoonan euron sopeuttamistoimia perusopetukseen. Kaupunginhallituksen esitystä oli neuvottelemassa myös suurin ryhmä SDP, mutta se päätti viime hetkellä tehdä oman esityksensä, jossa perusopetukseen olisi lisätty miljoona euroa.
Monien valtuutettujen puheissa kuului pettymys demareita kohtaan. Useissa puheenvuoroissa piikiteltiin ”ylähuoneesta”, joka tekee esityksiä valtuuston ulkopuolelta. Ylähuoneella tarkoitettiin SDP:n kunnallisjärjestöä, joka tiedotti viime perjantaina, että puolue haluaa lisäpanostuksia perusopetukseen.
SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Minna Lampinen esittikin miljoonan euron lisäystä perusopetukseen ja sen kattamista myyntivoitto-odotuksista.
Esitys hävisi äänestyksessä 35–24. SDP:n esitystä määrärahan lisäyksestä kannattivat Vasemmistoliitto, osa vihreistä, RKP ja keskustan Lasse Pakkanen.
Leikkaus vai menolisäys?
Lahden opetus- ja kasvatusjohtaja Virve Jämsén kertoi Ylelle viime viikolla, että säästöt tarkoittavat käytännössä opettajien vähentämistä – kyse on useista kymmenistä työntekijöistä. Tämä puolestaan tarkoittaa, että jatkossa oppilasryhmät kasvaisivat suuremmiksi. Säästöjä haetaan myös avustavasta henkilökunnasta ja harkinnanvaraisista palveluista. Harkinnanvaraisiin palveluihin kuuluvat muun muassa valinnaiset aineet ja kielikylvyt.
Puolueet ovat kinanneet siitä, pitääkö puhua sivistyspalveluiden säästöistä, leikkauksista vai menolisäyksistä. Jouni Kaikkonen (vihr.) sanoi tarkistaneensa moneen kertaan, että vaikka rahoituksesta ei leikata, palvelutasosta joudutaan leikkaamaan. Hän itse äänesti kaupunginhallituksen jäsenenä demareiden esitystä vastaan. Toni Putula (kok.) ja Sonja Falk (kd.) eivät uskoneet, että miljoonan euron sopeuttamistarve tarkoittaisi palvelutasosta leikkaamista.
Tilannetta arvioidaan tammikuussa uudelleen
Sivistyslautakunta torppasi perusopetuksen säästöt kokonaisuudessaan syksyllä yksimielisesti. Nyt valtuuston päättämä säästövaade tulee lautakunnan pöydälle tammikuussa.
Viranhaltijat laativat päättäjille listan, miten ensi vuoden määrärahat jakautuvat. Sen jälkeen päättäjät pohtivat, onko se poliittisesti mahdollista.
– Meillä on perälautana keskustan tekemä ponsiesitys eli me voimme myös todeta, että tämä on mahdotonta toteuttaa, sanoo sivistyslautakunnan puheenjohtaja Marju Markkanen (sd.)
Keskustan Jari Rissanen teki ponsiesityksen, jonka mukaan määrärahaa tarkistetaan viranhaltijoiden esityksen jälkeen. Ponsi hyväksyttiin yksimielisesti.
Opetus- ja kasvatusjohtaja Virve Jämsén on etukäteen kertonut, että miljoona euroa perustopetuksesta tarkoittaisi kymmenien opettajien ja avustavan henkilökunnan vähentämistä sekä ryhmäkokojen suurentamista. Sonja Falk (kd.) kyseenalaisti valtuustossa nämä vaikutukset.
Valtuustossa ennakoitiin, että sivistyspalvelut tarvitsevat ensi vuonna lisätalousarvion. Osa valtuutetuista moitti päättäjiä tietoisesta alibudjetoinnista. Lakisääteiset velvoitteet on hoidettava. Tänä vuonna valtuusto joutui hyväksymään poikkeuksellisen suuren lisätalousarvion sivistyspalveluille. Sonja Falkin mukaan lisätalousarvio johtuu siitä, että taloutta ei ole tarkasti seurattu.
– Siellä on ollut hieman rento ote talousasioihin, sanoo Falk.
Sivistyslautakunnan puheenjohtajan Marju Markkasen mukaan tämä ei pidä paikkaansa.
– Varhaiskasvatuksessa on palvelusetelijärjestelmä, jota ei pystytä täysin ennustamaan. Talousarvio on aina arvio. Sen voin vakuuttaa, että sivistyspuolella ei eletä mitenkään leveästi, sanoo Markkanen.
Taloustilanne heikkenee
Valtuuston hyväksymän budjetin vuosikate on 44 miljoonaa euroa. Tilikauden alijäämä on 9,3 miljoonaa. Taloussuunnitelman mukaan vuoden 2024 alijäämä on 48 miljoonaa euroa ja vuonna 2025 alijäämä on paisumassa 56 miljoonaan euroon.