Jyväskylän kaupunginvaltuusto vahvisti maanantaina kaupungin ensi vuoden talousarvion. Valtuusto jää historiankirjoihin siitä, että se käsitteli ensimmäistä kertaa talousarvion, johon ei sisältynyt sosiaali- ja terveysmenoja eikä pelastustoimen kuluja.
Kun ne ensi vuonna siirtyvät hyvinvointialueen vastuulle, Jyväskylän budjetti kutistuu tämänvuotisesta noin miljardista reilusti yli puolet pienemmäksi, 400 miljoonaan euroon.
Valtuusto keskusteli budjetista lähes kaksi ja puoli tuntia. Keskustelun päätteeksi valtuutetut äänestivät yhteensä 13:sta esityksestä, mutta kaupunginhallituksen talousarvioesitykseen hyväksyttiin vain yksi muutos.
Valtuusto hyväksyi äänin 27–40 kulttuuri- ja liikuntalautakunnan puheenjohtajan Ari-Pekka Liukkosen (vihr.) esityksen 200 000 euron lisäyksestä kulttuuri- ja liikuntalautakunnan määrärahoihin.
Äänestyksen jälkeen valtuusto hyväksyi kaupunginhallituksen puheenjohtajan Jaakko Selinin (kok.) esityksen siitä, että lisäystä ei käsitellä kaupunginhallituksessa vaan sen todetaan heikentävän kaupungin toimintakatetta.
Kaikki muut muutosesitykset jäivät vaille riittävää kannatusta.
Valtuusto torjui lisäyksiä ja leikkauksia
Jarno Kemiläisen (sd.) esitys kaupungin henkilöstön kulttuuri- ja liikuntaedun jatkamisesta torjuttiin valtuustossa äänin 38–29.
Lukiokoulutukseen toivottiin puolen miljoonan euron lisärahoitusta kaupunginhallituksen esittämän 1,7 miljoonan euron lisäksi, mutta Juha Paanasen (sd.) esitys hävisi äänin 40–27.
Perussuomalaiset olisi mm. halunnut leikata kulttuurilaitosten eli teatterin, sinfoniaorkesterin ja museoiden toiminnasta 1,9 miljoonaa euroa, konsernihallinnosta miljoona euroa ja elinkeinoyksiköstä vajaan miljoonan. Kannatusta esityksille tuli lähinnä omista riveistä.
Jatkossa perusopetus ja varhaiskasvatus muodostavat yli puolet kaupungin budjetista. Keskustelua syntyi lähinnä vain varhaiskasvatuksesta, mutta ei niinkään sen rahoittamisesta kuin periaatteista.
Kaisa Garedew (ps.) esitti kotihoidon ja perhepäivähoidon osallistumisen kasvattamista kaupungin toiminnalliseksi mittariksi sen sijaan, että kaupunki tavoittelee kasvattamaan varhaiskasvatukseen osallistumista. Esitys hävisi kuitenkin äänestyksessä.
Alvan kaukolämpöhinnoittelu herätti närää
Valtuusto keskusteli myös kaupungin energiayhtiö Alvan kaukolämpöhinnoittelusta.
Korpilahtelaiset keskustan valtuutetut Markku Lahti ja Ilse Weijo paheksuivat Alvan päätöstä korottaa korpilahtelaisten asiakkaidensa kaukolämmön hintaa. He vaativat yhtiöltä asiakkaiden tasavertaista kohtelua ja kaupungilta omistajaohjausta sen varmistamiseksi.
Kaupunginjohtaja Timo Koivisto ja Alvan hallituksen puheenjohtaja Sinuhe Wallinheimo (kok.) puolustivat Alvan menettelyä toteamalla muun muassa, että korotuksen jälkeenkin myös Korpilahdella kaukolämmön hinta on alle suurten kaupunkien keskitason.
Vaatimus kaupungin puuttumisesta hinnoitteluun omistajaohjauksella ei saanut kuitenkaan riittävästi kannatusta äänestyksessä.
Talouden näkymät synkkenemässä
Vielä ensi vuonna Jyväskylän talousarvio on plussan puolella. Sen jälkeen tilanne näyttää synkemmältä.
Vuonna 2024 budjetti menee tämänhetkisen arvion mukaan noin 22,4 miljoonaa euroa miinukselle, vuonna 2025 miinusta on noin 26,5 miljoonaa euroa.
Kaupunginjohtaja Timo Koivisto toteaa, että luvuissa on vielä epävarmuutta, mutta ne pohjautuvat laskelmiin valtionosuuksien ja verotulojen pienenemisestä.
Valtionosuuksien lisääntyminen ei ole Koiviston mukaan todennäköinen eikä veroprosentin kasvattaminen toivottava vaihtoehto. Ensi vuonna Jyväskylän veroprosentti on suurten kaupunkien matalimpien joukossa.
Edessä on siis talouden tasapainottamista. Valtuusto päätti jo, että ensi vuonna kaupunki ei turvaudu lisätalousarvioihin.
Lisätty myöhemmin tieto veroprosentin tasosta.