Suomalaiset ovat oppineet varsin pätevästi lajittelemaan ja kantamaan pakkausjätteensä yleisiin keräyspisteisiin. Lasin, muovin, kartongin ja metallin kertymät ovat komistuneet vuosi vuodelta ja viime vuonna saavutettiin kaikkien aikojen ennätys, lähes 60 miljoonaa kiloa.
Mutta tänä vuonna luvut ovat kääntyneet laskuun. Laskussa ovat etenkin lasin ja metallin keräysmäärät. Myös muovin ja kartongin tuonti keräyspisteisiin on vähentynyt.
– Siihen on kaksi pääsyytä. Ensinnäkin kunnissa jo valmistaudutaan pakkausmateriaalien kiinteistökohtaiseen keräykseen, joka alkaa ensi heinäkuussa ja sitä on jo osin aloitettu kunnissa, sanoo Suomen Pakkauskierrätys Rinki oy:n toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen.
– Toinen syy on se, että vuosina 2020 ja 2021 ihmiset oli enemmän kotona koronan takia ja silloin kotona syntyi enemmän myös pakkausjätteitä. Nyt on palattu jonkin verran takaisin työpaikoille, ja kyllä se näkyy määrissä, Tanskanen kertoo.
Muovipisteitä lisää
Keräyspisteiden kokonaismäärää on tarkoitus vähentää ensi vuonna noin sadalla 1750:een, mutta samalla muovinkeräysastioden määrää nostetaan 300:lla tuhanteen.
- Muovinkeräyspisteiden nosto vaikuttaa niin, että kokonaiskertymä ehkä hiukan kasvaa, Tanskanen arvioi.
Oheisella videolla Juha-Heikki Tanskanen kertoo taustoja keräystonnien kertymiselle.
Keräyspisteiden kokonaisvähennyksen taustalla on uusi jätelaki, joka velvoittaa vähintään viiden asunnon taloyhtiöt erilliskeräämään seka- ja biojätteen lisäksi omiin astioihinsa kartonki-, lasi-, metalli- ja muovipakkaukset.
– Kun ihmiset saavat erillisastiat omalle kiinteistölleen, tarve yleispisteille vähenee, Tanskanen selittää.
– Silti puolet suomalaisista on Rinki-palvelun piirissä jatkossakin. Näitä pisteitä tarvitaan ja käyttäjiä on runsaasti, Tanskanen toteaa.
Tanskanen arvioi, että pakkausjätteen keräyksessä ollaan 60-70 prosentissa teoreettisesta maksimista.
– Vielä on varaa parantaa, mutta varsin hyvin suomalaiset jo lajittelevat.
Silti keräyspisteisiin eksyy edelleen myös ei-toivottua tavaraa.
– Siellä voi olla muovipakkausten joukossa pulkka tai pahimmillaan paristoja ja mitä vaan. Näitä ei sinne pitäisi laittaa.
Kierrätysprosentti jämähtänyt
Pakkausjätteet muodostavat vain osan kaikista, ns. yhdyskuntajätteistä, esimerkiksi biojätteitä syntyy paljon. Kaikkiaan kierrätyksen osuus yhdyskuntajätteistä on polkenut paikallaan ja jätteen määrä kasvanut.
Neuvotteleva virkamies Sirje Stén ympäristöministeriöstä harmitteleekin paikalleen jämähtänyttä yhdyskuntajätteen kierrätysprosenttia.
– Yhdyskuntajätteen kierrätysprosentti on 42 prosenttia ja se on pysynyt samalla tasolla edelliset kymmenen vuotta.
– Se johtuu siitä, että vaikka meillä kierrätys on kasvanut määrällisesti, samaan aikaan jätteeen määrä on kasvanut. Prosentuaalisesti se ei ole sen takia kasvanut yhtään, Stén selittää.
Jätelain mukaan kierrätysprosentti pitäisi olla jo nyt 50 ja vuonna 2025 jo 55 prosenttia ja 60 prosenttia vuonna 2030.
Paikoin on tapahtunut kehitystäkin: Suomen ympäristökeskus kertoi joulukuun puolivälissä, että sen seurannassa olevista kuntaseuduista lähes kaikilla kotitalouksien jätteiden kierrätysaste nousi vuosina 2016–2021.
Sténin mukaan biojätteen kierrätykseen pitäisi kiinnittää nyt eniten huomiota, koska sitä on niin paljon, kolmasosa yhdyskuntajätteestä. Pakkausjätteissä taas haastavinta on muovi. Keräykseen päätyy liikaa sinne sopimatonta muovia.
– Vaikka muovinkeräys on ollut vahvasti kasvussa, silti sen kerääminen pitäisi saada ihan toiselle tasolle, koska siellä on prosessissakin ongelmia. Kaikkea kerättyä ei saada hyödynnettyä eteenpäin.
Sténin mukaan tilannetta ei saa korjattua yhdellä isolla toimenpiteellä.
– Yhtä isoa vaikutusta ei ole enää missään, vaan edistyminen koostuu pienistä puroista. Kaikkien pitää tehdä kaikkensa tämän eteen. On asumisessa syntyvä jäte ja työpaikoilla myös. Joka paikassa pitäisi lajitella.
Stén muistuttaa, että tiukentuneet määräykset koskevat yrityksiä jo nyt, asukkaita viimeistään ensi kesänä.
– Periaatteessa yrityksillä kierrätyksen pitäisi olla kunnossa jo nyt.
Miten kierrätysastetta voisi parantaa? Aiheesta voi keskustella 31.12. kello 23 saakka.