Merkittävä osa sekä lapualaista että suomalaista historiaa on jälleen aistittavissa, kun Kosolan talo aukeaa tänään yleisölle sadan vuoden tauon jälkeen.
Yli 200-vuotisen historiansa ja usean omistajasuvun aikana talossa on kuhissut niin kaupallista, hengellistä kuin poliittista toimintaa. Talo on toiminut muun muassa puoti- ja liiketiloina, majatalona ja jääkärietappina.
Parhaiten Kosolan talo tunnetaan kuitenkin lapuanliikkeen päämajana sekä liikkeen johtaja Vihtori Kosolan kotina.
Viime vuosikymmeninä talossa oli valtakunnallisen Herättäjä-yhdistyksen tilat ja kirjakauppa.
Sipoolainen yrittäjä Jari Vesanen osti kiinteistön Herättäjä-yhdistykseltä kolme vuotta sitten.
Vesasen mukaan talon aukeamisen ajoittuminen itsenäisyyspäivälle on sekä iloinen sattuma että tarkoitus.
– Onhan siinä toki sattumaakin mukana, mutta talon historiaan kuuluu vahva ajanjakso itsenäistymiseen ja jääkärivärväykseen, hän sanoo.
Itsenäisyyspäivästä lähtien Kosolan talo toimii kievarina sekä kulttuurimatkailukohteena.
Ensimmäisenä kievaritoimintaa Kosolan talolla pyöritti puusepän töillä vaurastunut puukkojunkkari Iisakki Kosola, Vihtori Kosolan isä.
Kosolan talon emäntä ja viestintäpäällikkö Heli Karhumäki kuvaa Kosolan taloa pohjalaisuuden päämajana.
– Aika tarkkaan sata vuotta siitä tulee, kun tämä on toiminut kievarina.
– Tässä on poliittista, hengellistä ja sivityksellistä historiaa, Karhumäki toteaa.
Pohjalaisuuden päämaja
Tulevaisuudessa Kosolan talo toimii tilauskahvilana ja -ravintolana. Vierailulle on mahdollista varata myös historiaopastuksia.
Lisäksi sopivina sesonkeina tarjolla on avoimia kattauksia, joihin voi tulla pienellä porukalla pöytävarauksella.
Tarkoitus ei Karhumäen mukaan ole tuoda esille talossa poliittista tai hengellistä agendaa, vaan kyseessä on puhtaasti liiketoiminta.
– Kyllä tähän arvopohjaan kuuluu kuitenkin se, että tämä toiminta edistäisi yhteiskuntarauhaa ja demokratiaa sekä kansan hyvinvointia.
– Eikä kansan tarvitsisi koskaan jakautua sillä tavalla kuin joskus aikaisemmin, Karhumäki lisää.
Talon avajaisiin seinäjokelainen Juurella-ravintola järjestää itsenäisyyspäivään sovitetun teemallisen ruokalistan noutopöytään.
Mukana on Karhumäen mukaan myös erityistä ohjelmaa, sinivalkoista musiikkia ja pieniä puheenvuoroja talon historiaan liittyen.
– Odotetaan siitä aika hätkähdyttävän hyvää avausta tälle talolle, Karhumäki sanoo.
Hyvin vähän alkuperäistä oli jäljellä
Suurta rakennusta on restauroitu Kosolan talon projektipäällikkö Taina Hautamäen mukaan vanhaa rakennusperintöä kunnioittaen ja esille tuoden.
Kosolan talossa esillä olevat esineet on kerätty Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueilta.
– Hyvin vähän on ollut jäljellä mitään alkuperästä mitä voisi konservoida. Pieniä tapettifragmentteja on löytynyt, joista on otettu malli talteen ja teetetty uutta tapettia muun muassa yhteen huoneeseen.
– Muuten restauroinnissa on käytetty alkuperäisiä materiaaleja ja menetelmiä, jotka ovat hyvin ajalle tyypillisiä, Hautamäki sanoo.
”Ajattelin, että nyt maksan velkani pois”
Kosolan talo siirtyi sipoolaisen Jari Vesasen omistukseen sattuman kautta. Vesasen nykyinen kotitalo on rakennettu Lapuan neljännen edellisen kirkon hirsistä.
– Kun me purimme taloa, kävin myös Lapualla pyörähtämässä ja katsomassa sitä kirkon paikkaa. Pistin silloin merkille, että onpa harvinaisen iso pohjalaistalo tuossa.
Vesanen muistaa, että samoihin aikoihin Ilkka-Pohjalaisessa oli kolumni, jossa moitittiin pohjalaisia vanhojen rakennusten heitteillejätöstä.
– Koin aluksi, että minua moititaan, kun eteläsuomalaiset tulevat hakemaan vanhat hienot pohjalaiset talot pois.
– Sain siitä pienen piston sydämeen, että olenko minä nyt sittenkin pahanteossa ja jäi sellainen tunne, että jäänkö nyt velkaa tänne.
Alkuvuodesta 2019 Vesanen huomasi, että Kosolan talo on myynnissä huutokaupassa.
Kun eteläsuomalaisesta näkökulmasta tarkasteltuna huutokaupan lähtöhinta ei tuntunut kovin korkealta, Vesanen päätti yrittää pelastaa historiallisen kohteen.
– Ajattelin, että nyt maksan velkani takaisin ja pelastan sen, Vesanen toteaa.
Juttua voi kommentoida Yle-tunnuksilla keskiviikkoon 7.12.2022 kello 23 asti.