Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Viime aikoina pörssisähköä käyttävien kotitalouksien määrä on kasvanut. Osa on siirtynyt siihen vapaaehtoisesti, osa sen vuoksi, että kiinteähintaisten sopimusten taso on tuntunut liian kovalta.
Sähkönhinnan vaihtuminen tunneittain on uutta niille, joilla aiemmin on ollut kiinteähintainen sopimus. Haaste on sama ensimmäiseen omaan asuntoonsa muuttavalla nuorella kuin tähän asti kiinteähintaisilla sopimuksilla selvinneillä aikuisillakin.
Tulevat sähkölaskut voivat ahdistaa. Käytännössä yksittäinen kotitalous voi vaikuttaa niihin vain omalla sähkön kulutuksellaan, yrittämällä vähentää sitä tai ajoittamalla sähkönkulutuksensa ajankohtaan, jolloin hinta on halvimmillaan.
Sähköä säästämällä voi vaikuttaa jonkin verran tuleviin laskuihinsa. Laskun suuruuden kannalta merkittävimmät asiat tapahtuvat kuitenkin sähköpörssissä.
Tiedä ainakin tämä
Pörssisähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella. Edullisinta se on, kun sähköä on mahdollista tuottaa paljon ja käyttö on vähäistä.
Hyvään alkuun pääsee opettelemalla oheisen nyrkkisäännön:
Sähkö on kallista kun on
päivä
arki
kylmä
tyyni
Sähkö on edullista kun on
yö
viikonloppu
lämmin
tuulinen
Kulujen pienentämiseksi kannattaa ajoittaa runsain sähkönkäyttö näihin hetkiin. Tosin öistä pyykinpesua saattavat estää kanssa-asujat, naapurit tai taloyhtiön säännöt. Luvassa on uneton yö, sillä vartioimattoman pesukoneen aiheuttamaa vesivahinkoa vakuutus tuskin korvaa.
Kotitalouksissa on vaihteleva tarve tietää sähkön hinnan tunnittainen vaihtelu. Nyrkkisäännön opettelu voi hyvinkin riittää ihmiselle, joka asuu yksinään kaukolämmityksen piiriin kuuluvassa kerrostaloasunnossa.
Huomattavasti suurempi tiedontarve on sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvalla lapsiperheellä. Tämänhetkisen ja lähituntien hinnan voi tarkistaa esimerkiksi Nordpoolin verkkosivulta (siirryt toiseen palveluun), verkosta löytyy myös muita sähkön tuntihintaa seuraavia sivustoja. Toinen vaihtoehto on ladata älypuhelimeen tuntihinta- tai vastaava sovellus, jollaisia löytyy muun muassa Fingridiltä ja Fortumilta.
Näin hinta määräytyy
Sähkömarkkinoilla yksittäisen kotitalouden vaikutus on erittäin pieni. Silti markkinamekanismin perusperiaatteiden tunteminen voi olla kiinnostavaa. Kannattaa myös muistaa, että tukalassa tilanteessa yksittäisenkin kotitalouden ratkaisuilla on merkitystä.
Sähkön hinta määräytyy huutokaupassa. Sellainen pidetään joka ikinen iltapäivä ja siinä lyödään lukkoon sähkön spot-hinta seuraavan vuorokauden loppuun.
Sähkön käyttäjät kertovat huutokaupassa, miten paljon ja mihin hintaan sähköä tarvitsevat seuraavan vuorokauden aikana. Tavallisten kotitalouksien puolesta huutokaupassa on mukana sähköä välittävä yhtiö, kuten Helen tai Oomi. Ostajapuolelta löytyy myös paljon sähköä kuluttava teollisuus.
Suomen vuosittainen sähkönkulutus:
Kotitaloudet ja maatalous 30 %
Palvelut ja rakentaminen 22 %
Teollisuus yhteensä 44 %
metsäteollisuus 22 %
terästeollisuus 10 %
kemianteollisuus 6 %
muu teollisuus 6 %
Tarjoukset voivat olla myös joustavia, jolloin ostettavan sähkön määrä eli kulutus voi vähetä hinnan kohotessa.
Huutokaupassa toisella puolella ovat sähköntuottajat kotimaasta sekä ulkomailta. Huutokauppa on yhteinen lähes joko EU-alueelle. Tällä hetkellä Suomeen tuodaan sähköä merkittävissä määrin Ruotsista, mutta on jossain määrin mahdollista myös Virosta ja Norjasta. Sähköä voidaan tuoda siirtokapasiteetin puitteista mistä vain naapurimaasta, mutta markkinoilla muodostuva hintataso määrittää sen, mihin suuntaan sähköä siirtyy.
Myyjät kertovat huutokaupassa, millä hinnalla ja miten paljon ne ovat valmiita sähköä myymään. Myyntitarjoukset hyväksytään halvimmasta alkaen, kunnes ostotarjoukset saadaan katettua.
Korkein hyväksytty hinta kaikille
Tuntikohtaiseksi hinnaksi tulee korkein hyväksytty tarjous. Sillä hinnalla ostajat ovat halukkaita ostamaan täsmälleen yhtä paljon kuin myyjät ovat halukkaita myymään. Tämän hinnan saavat kaikki sähkönmyyjät tuotantokustannuksista riippumatta.
Ihan oma keskustelun aihe on, kuinka oikeudenmukainen järjestelmä on nykyisissä poikkeusoloissa.
Tuuli- ja aurinkovoimaa kannattaa tuottaa suurin mahdollinen määrä eikä ydinvoimalaakaan ole yleensä järkeä ajaa vajaalla teholla. Vesivoima poikkeaa muista uusiutuvista energialähteistä. Käytössä on rajallinen määrä vettä, joten voimayhtiöissä on pohdittava, milloin ajaa se turbiinien läpi eli millä hinnalla vedellä kannattaa tehdä sähköä.
Mitä sähkön tuottaminen maksaa?
Tuuli- ja aurinkovoima
alle 10 EUR/MWh
Ydinvoima
20-30 EUR/MWh
Fossiilinen tuotanto (kivihiili, kaasu)
yli 100 euroa / MWh
Huutokaupan jälkeen on vielä mahdollisuus tarkastaa tarvittavan sähkön määrää päivän sisäisessä, jatkuvassa kaupankäynnissä. Tähän on tarvetta, jos esimerkiksi tuuli joko heikkenee tai lisääntyy tai pakkanen yllättäen kiristyy.
Sähköä tuottavat yritys saa itselleen myyntihinnan ja tuotantokustannusten välisen erotuksen. Lähtökohtainen ajatus on ollut, että sillä katetaan kiinteät kustannukset. Investointikustannukset ovat suhteessa suuria niissä tuotantomuodoissa, joissa tuotantokustannukset ovat matalat.
Hinnan kannalta sää on merkittävin yksittäinen tekijä. Pakkaset lisäävät lämmittämisen tarvetta, toisaalta tyyni sää vähentää tai jopa estää edullisimman eli tuulivoiman tuotannon. Energiakriisin aikana suomalaisten tiedonhalu säästä on kasvanut, johon vastatakseen Ilmatieteen laitos on ryhtynyt julkaisemaan energiasäätiedotusta.
Artikkeliin asiantuntija-apua ovat antaneet energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa ja ekonomi Petteri Haveri Energiateollisuus ry:stä sekä sähkömarkkina-asiantuntija Jori Säntti energiavirastosta.
Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 20.12. klo 23 saakka