Kruunupyyn kansanopisto Kvarnenin pienellä kuntosalilla kuntolaitteet ovat kovassa käytössä, kun poliisiopintoihin valmentavan koulutuksen opiskelijat valmistautuvat Tampereen Poliisiammattikorkeakoulun pääsykokeisiin.
Aamu alkoi äidinkielen luennoilla. Nyt on fyysisen osuuden vuoro. Suurin osa koulutuksesta pyörii näiden kahden osa-alueen ympärillä.
Poliisiopintoihin valmentavaan koulutukseen osallistuvista suurin osa hakee opiskelemaan Tampereen Poliisiammattikorkeakouluun.
Poliisikoulutukseen ei ole helppoa päästä sisään. Syksyn aikana on uutisoitu, että tammikuussa alkavan ruotsinkielisen kurssin opiskelupaikoista saadaan täytettyä ehkä vain puolet. Sama ongelma on myös suomenkielisellä puolella.
Gabriele Tasco tietää jo aloittavansa poliisikoulutuksen tammikuussa.
– Odotan innolla, että pääsen opiskelemaan poliisiksi. Se on ollut unelmani jo pitkään.
Tasco varttui esikaupunkialueella Italian Sisiliassa. Kun hän oli neljätoista, hän näki iäkkään naisen joutuvan ryöstetyksi.
– Silloin tunsin, että minun on tehtävä jotain auttaakseni ihmisiä, hän sanoo.
Tasco muutti Suomeen seitsemän vuotta sitten, ensin Maarianhaminaan ja sitten Kruunupyyhyn, missä aloitti ruotsin opiskelun kansanopistossa.
Ensimmäisen kerran Tasco haki Tampereen poliisikoulutukseen kaksi vuotta sitten. Silloin sisäänpääsy jäi kahden pisteen päähän. Toisella yrittämällä viime keväänä meni paremmin.
– Unelmat voivat toteuttaa, jos tekee kovasti töitä ja uskoo itseensä, Tasco sanoo.
Kaksikielinen koulutus
Kvarnenissa poliisiopintoihin valmistavaa koulutusta on järjestetty aiemmin kolme kertaa.
Tänä vuonna se järjestetään toista kertaa sekä ruotsiksi että suomeksi. Ryhmään kuuluu kahdeksan opiskelijaa, joista kolme on ruotsinkielisellä kurssilla ja viisi suomenkielisellä kurssilla.
Laura Hakasalo on kotoisin Kannuksesta. Hän on käynyt Poliisiammattikorkeakoulun pääsykokeissa kerran aiemmin. Silloin koulun ovet eivät auenneet, mutta seuraavalla kerralla hän on paremmin valmistautunut.
Hakasalo on haaveillut poliisin urasta lapsesta asti.
– Nyt olen matkalla kohti tavoitetta.
Myös vaasalaiselle Salla-Mari Hautalalle poliisin ammatti on ollut haave jo pitkään. Hän alkoi miettiä sitä ennen armeijaan menoa. Välissä hän on ehtinyt myös miettiä palomiehen uraa.
Sekä Hautalaa että Hakasaloa ammatissa houkuttelee muun muassa se, että saa auttaa ihmisiä.
– Haluan fyysisen työn, jossa voi liikkua paljon, Hautala sanoo.
Kieli-, liikunta- ja opintovierailut
Moni poliisiopintoihin valmistelevan koulutuksen aloittajista tulee suoraan lukiosta tai ammattikoulusta. Näin myös ahvenanmaalainen Samuel Sjöstrand, joka kirjoitti ylioppilaaksi viime keväänä.
– Poliisin ammatti on asia, jota olen ihaillut pitkään. Ihmisten kanssa työskentely ja ihmisten auttaminen sopisi minulle, hän sanoo.
Sjöstrand kokee koulutuksen olleen erittäin opettavainen ja hän itse on edistynyt paljon syksyn aikana. Ensi vuonna hän aikoo suorittaa pääsykokeen Tampereen Poliisiammattikorkeakouluun.
– En voisi koskaan olla paremmin valmistautunut kuin nyt.
Syksyn aikana opiskelijat ovat tehneet äidinkielen opiskelun ja pääsykokeen fyysisen osan harjoittelun lisäksi useita opintovierailuja, muun muassa Tampereen Poliisiammattikorkeakouluun.
He aikovat matkustaa myös Uumajaan tutustumaan samanlaiseen poliisiopintoihin valmentavaan koulutukseen kuin Kruunupyyssä.
Kommunikaatio on poliisin ammatissa tärkeää
Äidinkielen opinnoilla on opinnoissa suuri merkitys. Poliisiammattikorkean valintakokeessa tehtävänä on muun muassa kirjoittaa essee.
Tony Widjeskog, joka on suomenkielen valmentajaopettaja, sanoo, että opiskelijoiden tulee työskennellä sekä kehonkielellä että ilmaista itseään puheella ja kirjallisesti.
– Yleensä puhutaan ”puhejudosta”. Se on poliisin tärkeä ominaisuus, Widjeskog sanoo.
Samaa sanoo suomenkielisen linjan opettaja Matti Ranta.
– Ehkä tärkeintä on, että tulee toimeen ihmisten kanssa ja uskaltaa olla ihmisten kanssa.
Valmentavalla koulutuksella näyttää olevan suuri merkitys. Tammikuussa alkavan ruotsinkielisen poliisikoulutuksen osallistujista lähes puolet on käynyt Kvarnenin, kertoo linjasta vastaava opettaja Jens Emet.
Se, että opiskelemaan on vaikea päästä, voi pitkällä aikavälillä johtaa poliisipulaan. Tästä Emet on varoittanut vuosia. Hän uskoo, että rekrytointi on yksi syy ja toinen yksityisen sektorin houkuttelevuus.
Poliisien puute ei ole Kvarnenilla ratkaistavissa.
– Pyrimme auttamaan ja varmistamaan, että opiskelijoilla on hyvät edellytykset pääsykokeeseen, Matti Ranta sanoo.
Artikkeli on käännetty Jakob Lillasin De har siktet inställt på polisyrket: ”Man kan uppfylla drömmar om man jobbar hårt och tror på sig själv” -artikkelista.
Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin 11. joulukuuta kello 23:een asti.