Tampereen keskustan Aitoleipä-kahvilassa ei kelpaa käteinen, sillä käteisjärjestelmän ylläpito ei tullut kahvilalle enää kannattavaksi. Kahvila on yksi ketjun kuudesta toimipisteestä, joissa käteistä ei oteta enää vastaan.
Viimeisenä käteinen poistettiin maksuvälineenä Kaukajärven Aitoleivässä. Toimipisteitä kahvilaketjulla on yhdeksän.
Aitoleivän toimitusjohtaja Aki Koivuniemi sanoo, että käteismaksut ovat hiipuneet viime vuosina niin paljon, että oli järkevää luopua siitä useimmissa kahviloissa kokonaan.
– Käteisen osuus myynnistä on niin pieni, että ne tulot, jotka käteisen käytöstä yhtiölle syntyvät eivät riitä kattamaan kuluja. Kun käteisellä tehty kaupankäynti on tappiollista, sitä ei luonnollisesti kannata tehdä.
Kuinka käteiskauppa voi olla liikeyritykselle tappiollista?
Mitä vähemmän käteistä tulee, sitä kalliimmaksi sen käsittely käy
Käteisjärjestelmän hinta muodostuu osin pankkikuluista, joihin liittyvät pankin rahankäsittelyn palvelumaksut. Rahankäsittelyn palveluita ovat usein muun muassa käteisrahan tilitys, vaihtorahapalvelut, yösäilöntä ja talletus.
Jotta käteinen päätyy pankkiin asti, täytyy siirron tapahtua turvallisesti. Arvokuljettajat vievät käteisrahan pankkiin, ja se maksaa.
Koivuniemen mukaan käteiskuljetusmaksut ovat toimipaikalle kiinteät, jolloin käteisjärjestelmän ylläpitäminen käy toimipisteelle kalliimmaksi, mikäli kuljetettavaa valuuttaa on vähän. Pienelle kuljetuserälle kiinteän maksun eurokohtainen kuljetushinta on korkeampi kuin suurelle kuljetettavalle rahasummalle.
Jos suurella yrityksellä on paljon käteistä liikutettavana, kustannusta voi kohottaa myös käteisrahan turvallinen säilöntä ennen pankkiin siirtämistä. Tällainen säilöntä tapahtuu usein vuokrattavissa arvosäilöissä.
– On aika laaja kokonaisuus, mistä se kulupuoli tulee, Koivuniemi sanoo.
Koivuniemen mukaan Aitoleivälle jokaisen toimipisteen käteisjärjestelmä maksoi kuukausittain satoja euroja. Järjestelmä kävi kalliiksi, sillä kuukausittaiset käteissiirrot olivat vain muutamia satoja euroja per kahvila.
Käteisjärjestelmän hinnassa on huomioitava myös itse yrityksen rahan käsittelyyn vaadittava henkilötyön osuus, mikä sisältää laskentaa, tilitystä, käsittelyä ja siirtoa.
– Henkilöstön työaikaa olemme saaneet vapautettua muihin tehtäviin. Onko se sitten säästöä vai ei? Jonkin verran olemme kuitenkin vähentäneet työaikaa, koska käteiseen liittyvät toimenpiteet ovat vähentyneet.
Käteistä käytetään vuosittain vähemmän
Käteisen käyttäminen maksuvälineenä on vuosi vuodelta vähentynyt. Suomen Pankin mukaan kuluttajille kohdistettuun maksutapakyselyyn vastanneista noin 85 prosenttia valitsee tänä vuonna päivittäistavaroidensa maksutavaksi vain korttimaksun.
Käteisen valitsee noin seitsemän prosenttia ja molemmat maksutavat yhtä usein noin neljä prosenttia.
Syynä käteisen käyttöön on kuluttajakyselyiden mukaan tyypillisesti se, ettei kortti tai mobiilimaksu käy tai ettei maksukortti ole mukana.
Käteisen vähentynyt liikkuminen on näkynyt myös arvokuljetuspalvelua tarjoavan Nokas Finlandin rahakuljetuksissa. Toimitusjohtaja Anssi Kuusiston mukaan Nokaksen kautta kuljetetun ja käsitellyn rahan määrä on laskenut vuosittain muutaman prosentin verran. Kuusiston mukaan myös korona kiihdytti käteisen käytön vähenemistä.
– Tänä vuonna on hitaasti palauduttu. Toki tilanteeseen on luultavasti vaikuttanut myös epävarmuus tulevasta ja varautuminen, Kuusisto sanoo.
OP Pankin päiväkassatilitykset laskivat koronan myötä vuosien 2020–2021 aikana voimakkaasti. Vuonna 2021 päiväkassatilityksiä tehtiin euromääräisesti 30 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019, sanoo OP:n maksamisen palveluista vastaava Katariina Säntti.
Trendi käteiskaupan luopumisestä säästöjen takia ei kuitenkaan Anssi Kuusiston mukaan juurikaan Nokaksella näy.
– Ihmettelen itse suuresti, jos tänä päivänä yrittäjällä on varaa olla ottamatta vastaan käteisellä rahalla suoritettavaa maksua. Osalle suomalaisille käteinen raha on kuitenkin ainut käytössä oleva maksutapa. Käteinen on myös laillinen maksuväline ja kuluttajalla tulee olla oikeus valita itselleen soveltuvin maksutapa, Kuusisto sanoo.
Myös Nordean mukaan merkittävää trendiä ei ole syntynyt siitä, että liikeyritykset eivät ottaisi kannattavuuden vuoksi vastaan käteistä.
Vähentynyt käyttö kasvattaa käteisen hintaa
Aki Koivuniemen mukaan käteisrahapalveluiden kustannukset ovat nousseet.
– Kyllä pankit ovat nostaneet omia käteisen käsittelymaksujaan huomattavasti. Ja jos arvokuljetusauto hakee yhä harvemmasta paikasta, kyllä heilläkin on paine nostaa kuluja, Koivuniemi arvioi.
Nordean mukaan pankin käteisrahapalvelu on seurannut yleistä kustannustason nousua.
Tuorein tilastotieto kauppojen käteiskaupan kustannuksista Suomen Pankilta on mitattu vuonna 2018. Tuolloin yksittäinen käteismaksu maksoi kaupalle 11 senttiä, kun yksittäinen korttimaksu puolestaan seitsemän.
Nokas Finlandin Anssi Kuusiston mukaan käteisen laskennallinen yksikkökustannus on sitä alhaisempi, mitä enemmän käteistä yhteiskunnassa käytetään.
Toisin sanoen käteisen hiipunut käyttö kasvattaa käteisen hintaa.