BUDAPEST/GÖDÖLLŐ
Zoltán Jónás nousee autostaan ja pyörittää päätään. Orlen-huoltoaseman bensapistooleihin kiinnitetty paperilappu kertoo, ettei polttoainetta ole.
Budapestin esikaupunkialueella Gödöllőn pikkukaupungisa asuva Jónás arvioi, että hänellä on bensaa enää 120 kilometriä varten. Sillä pääsee hädin tuskin töihin ja illaksi kotiin.
– En olisi uskonut, että ihmiset ostavat paniikissa huoltoasemien tankit tyhjiksi. En täyttänyt omia kanistereitani ajoissa ja tässä sitä ollaan, Jónás naureskelee.
Huomenaamuna hymy voi hyytyä, ellei polttoainetta saada pikaisesti lisää.
Yllättävä polttoainepula on yksi EU:n kanssa tukipaketeista vääntävän Unkarin viimeaikaisista vitsauksista.
EU uhkaa pidättää Unkarilta koheesio- ja elpymisrahastoista tukia yhteensä yli 13 miljardia euroa.
EU vaatii oikeusvaltiouudistuksia eli oikeuslaitoksen riippumattomuuden takaamista ja korruption kitkemistä. Asia on esillä tällä viikolla EU:n valtiovarainministereiden ja valtiojohtajien huippukokouksessa.
Riippuvuus Venäjästä paljastui kaikille
Unkari tarvitsee EU:n tukia, mutta toisaalta pääministeri Viktor Orbánin hallitus ei halua tanssia Brysselin pillin mukaan.
Hallituksen asenteesta kertoo sen ja johtavan Fidesz-puolueen kansallismielinen mainoskampanja. Tienvarsimainoksissa on pommin kuva ja teksti: ”Brysselin sanktiot tuhoavat Unkarin.”
– Kaikki vierittävät syytä muiden niskoille, kukaan ei ota vastuuta, Gödöllőn keskustassa kukkia myyvä Mihály Kádár päivittelee.
Koko 10 miljoonan asukkaan Unkaria riivaava bensapula johtuu teknisistä ongelmista Venäjän toimituksissa ja paikallisessa öljynjalostamossa. Se kertoo ennen kaikkea siitä, miten riippuvainen Unkari Venäjän maakaasusta ja öljystä on.
Oppositio vierittää syytä Orbánin hallitukselle, hallitus taas Brysselin päättäjille. Venäjää Orbán ei ole missään vaiheessa julkisesti arvostellut.
Hallituksesta riippumattoman Mertek Media Monitor -tutkimuslaitoksen johtaja Agnes Urbán sanoo tietävänsä syyn siihen.
– Viime kuukausien aikana kaikille on käynyt selväksi, että Orbán on täysin Vladimir Putinin vietävissä. En tiedä kiristääkö Putin häntä, mutta hallituksemme on valitettavasti valinnut Venäjän ensisijaiseksi kumppanikseen, Urbán väittää.
Inflaatio laukkaa ylöspäin
Polttoaine on ollut Unkarissa edullista sille asetetun hintakaton ansiosta. Hallitus joutui poistamaan sen viime viikolla. Bensalitran hinta nousi yhdessä yössä 50 prosenttia, noin 1,70 euroon.
Tällainen äkillinen hinnankorotus voi koitua kukkakauppias Kádárin kohtaloksi. Hän arvioi, ettei hänellä ole kohta enää varaa tavarakuljetuksiin.
– Bisnestilanteeni on heikentynyt jo useiden vuosien ajan, mutta nyt on vaikeampaa kuin koskaan aiemmin, kolmilapsisen perheen isä kertoo.
– Tämän ammatin harjoittaja ei voi kantaa kukkia selässään, vaan ne pitää tuoda tänne autolla. Eivätpä nämä kukkani muutenkaan mene enää kaupaksi. Ruusuni varmaan jäätyvät tänä talvena, hän selittää tuohtuneena.
Unkarin inflaatio nousi marraskuussa 24 prosenttiin, mikä on korkein lukema 16 vuoteen. Ruuan hinnannousuksi on arvioitu 40 prosenttia.
Se tuntuu pienituloisten taloudessa. Vihanneksia ostava Györgi Bango kertoo jääneensä työttömäksi ja joutuneensa muuttamaan väliaikaismajoitukseen. Hänen sosiaaliturvansa ei tahdo riittää elämiseen.
Hän näyttää setelinippua kädessään. Siinä on hänen joulukuun avustuksensa, mikä on 80 000 forinttia eli reilut 190 euroa. Hänen vaimonsa Julia saa 70 000 forinttia eli vajaat 170 euroa kuussa.
– Emme tiedä, miten selviämme talven yli, he juttelevat.
”Sopu EU:n kanssa syntyy vielä”
Budapestissa sijaitsevasta valtapuolue Fideszin päämajasta kävelee ulos vankkarakenteiden mies.
32-vuotias Nacsa Lőrinc on maan politiikan nousevia kykyjä. Poliittisen uransa sosialistihallituksen vastaisissa mielenosoituksissa vuonna 2006 aloittanut Lőrinc on toista kauttaan kansanedustajana.
Ulkomaiselle medialle vain harvoin haastatteluja myöntävä Fidesz lähettää hänet Ylen kameran eteen kaiketi siksi, että hän on parlamentin ulkoasiainvaliokunnan jäsen ja puhuu sujuvasti englantia.
Lőrinc sanoo ymmärtävänsä kansan murheita, mutta puolueen linjan mukaisesti vakuuttelee, etteivät ongelmat ole pitkäaikaisia. EU:ta vihaisesti vastustavia tienvarsimainoksia hän pitää asiaan kuuluvina: Hänen mielestään Bryssel aiheuttaa sanktioillaan kohtuuttomasti vaivaa Unkarille.
Vakavampaan yhteenottoon unionin kanssa hän ei kuitenkaan usko.
– Komissio on ilmoittanut, että suunnitelmamme tarvittavien uudistusten tekemiseksi on yksi jäsenmaiden parhaista. Suhtaudumme hyvin positiivisesti siihen, että sopu EU:n kanssa syntyy, hän sanoo.
Agnes Urbán on eri mieltä. Hän sanoo olevansa tyrmistynyt siitä, että Unkari esti viime viikolla Ukrainalle annettavan 18 miljardin euron tukipaketin etenemisen EU:ssa. Se kertoo Urbánin mielestä siitä, ettei Unkarin hallituksella ole enää moraalisia periaatteita vaan se ajaa pelkästään omaa etuaan.
– Unkari on valinnut tien, joka johtaa eristäytymiseen. Se on vaarallinen tie ja vaarallista myös Suomen Nato-ratifioinnin kannalta, hän sanoo.
”Suomen Nato-ratifiointi heti alkuvuodesta”
EU-kiista ja Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointi ovat kaksi eri asiaa, mutta niiden yhdistäminen toisiinsa iltalypsyn hengessä olisi Orbánille tyypillistä.
Unkarin hallitus on jo hyväksynyt Suomen ja Ruotsin jäsenyyden ja Fideszillä on parlamentissa määräenemmistö, joten lopullisen äänestyksen voisi järjestää milloin tahansa.
Avainasemassa on kuitenkin pääministeri. Äänestyksen ajankohta riippuu siitä, milloin Orbán esittelee asian parlamentille. Siitä ei ole mitään varmuutta.
Lőrinc pitää epäilijöiden puheita äänestyksen tahallisesta pitkittämisestä tuulesta temmattuina. Hän vakuuttaa, että parlamentti ratifioi Suomen ja Ruotsin jäsenyydet pian.
– Asia otetaan käsittelyyn jo ensimmäisessä istunnossa ensi vuoden puolella. Voin luvata, ettemme ole viimeinen Nato-ratifioinnit tekevä jäsenmaa, hän sanoo.
Tällä hän tarkoittaa ilmeisesti sitä, että Unkari aikoisi ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ennen Turkkia tammi-helmikuussa. Hallituksen arvostelijat muistuttavat, että Fidesz on ennenkin luvannut yhtä ja tehnyt toisin.
Kuuntele alta Uutispodcastin jakso, jossa Nato-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen pohtii, miksi Unkari jarruttaa Suomen Nato-jäsenyyttä ja pelaa Putinin pussiin.
Lue myös: